Kannanotto luonnokseen hallituksen esityksestä työaikalaiksi
Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y. lausuu kunnioittavasti huomionsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi työaikalaiksi. Esitetyt huomiot koskevat uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä suorittavia työntekijöitä, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa noin 6 000 viran- ja toimenhaltijaa.
Tiivistelmä
Lakiluonnoksen ongelmat
- Esitys uskonnollista työtä tekeviä työntekijöitä koskevaksi soveltamisalapoikkeukseksi ylittää EU:n työaikadirektiivin 17. artiklan antaman mahdollisuuden poiketa direktiivin sääntelystä;
- Uskonnollista työtä tekeviä työntekijöitä koskevaa soveltamisoikeutta koskeva perusteluteksti (luonnoksen s. 77) on sisäisesti ristiriitainen ja antaa virheellisen kuvan nykytilasta.
Esitetyt ratkaisut
- Esitettävän työaikalain soveltamispoikkeusta uskonnollisessa työssä (2 § mom. 2) kohta) muutetaan seuraavasti (poisto kursiivilla suluissa):
2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa ja muussa uskonnollisessa yhteisössä.
- Uskonnollista työtä koskevan soveltamisalapoikkeuksen perusteluja (lakiluonnoksen sivu 77) muutetaan seuraavasti (lisäys lihavalla, poisto kursiivilla suluissa):
Momentin 2 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolella olisivat työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Myös tämän poikkeuksen soveltaminen edellyttäisi jatkossa, että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan. Lain ulkopuolelle jäisivät siten nykyisen työaikalain tavoin uskonnollisia toimituksia suorittava seurakuntapapisto ja kanttorit, silloin kun heillä on edellä kuvattu työaika-autonomia. Näin ollen sellainen tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta, joka ei ole uskonnollisten toimitusten suorittamista (jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työajoistaan), olisi jatkossakin työaikalain piirissä. Jatkossa voimassa olevan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä siltä osin, kun niissä toimivat työntekijät suorittavat uskonnollisia toimituksia (tai tehtäviä) ja kun edellä kuvatut yleiset edellytykset täyttyvät.
1. Uskonnollista työtä tekeviä koskeva soveltamisalapoikkeus
Ristiriita EU:n työaikadirektiivin kanssa
EU:n työaikadirektiivin (2003/88/EY) 17. artiklassa annetaan jäsenvaltioille oikeus ”poiketa 3.–6, 8. ja 16. artiklan säännöksistä, kun kyseessä olevan toiminnan erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata ja/tai määritellä ennalta tai työntekijät voivat päättää siitä itse ja erityisesti kun on kyse: … c) työntekijöistä, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia kirkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä”.
Työaikalakiluonnoksessa esitetään, että työaikalakia ”ei, lukuun ottamatta sen 15 § 3 ja 4 momenttia, sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä sen käyttöä valvota ja siten työntekijä voi itse päättää siitä ja kun kysymys on: … 2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä”.
Esitetty soveltamisalapoikkeus on siis laajempi, kuin minkä EU:n työaikadirektiivin 17. artikla sallii säädettäväksi. Soveltamisalapoikkeuksessa tulee noudattaa EU-direktiivin sanamuotoa.
Soveltamisalapoikkeusta ei tule tarpeettomasti laajentaa
Nykyisen työaikalain (605/1996) mukaan 2 § 1. mom. 2) kohdan soveltamisalapoikkeus koskee ainoastaan työntekijöitä, ”jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä.” Nykyisen työaikalain sanamuoto on EU:n työaikadirektiivin (2003/88/EY) mukainen, toisin kuin esitetyn lakiluonnoksen sanamuoto.
Nykyinen soveltamisalapoikkeus ei koske kaikkea uskonnollista työtä vaan ainoastaan uskonnollisia toimituksia suorittavia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Tämä ilmenee työaikalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 34/1996 vp) perusteluista, joissa todetaan, että ”[l]akia ei siten sovellettaisi uskonnollisia toimituksia suorittavaan seurakuntapapistoon eikä kanttoreihin”. Myös se tosiasia, että muuta hengellistä työtä tekevien viranhaltijoiden osalta on annettu kirkon työaika-asetus (33/1998), rajaa nykyisen soveltamisalapoikkeuksen koskemaan vain seurakuntapapistoa ja seurakuntakanttoreita.
Uusi työaikalakiluonnos laajentaa työaikalain soveltamisalapoikkeusta tarpeettomasti. Kaikkien uskonnollisten tehtävien sisällyttäminen poikkeukseen on vastoin EU:n työaikadirektiivin 17. artiklaa. Nykyisin evankelis-luterilaisen kirkon muut hengellisen työn viranhaltijat ovat työaikalain ulkopuolella työaikalain 2 § 4. mom. nojalla annetun kirkon työaika-asetuksen (33/1998) perusteella, mutta työsuhteiset työntekijät eivät ole.
Esitetty soveltamisalapoikkeus saattaisi näin ollen jättää kaikki uskonnollisia tehtäviä tekevät työntekijät, ei ainoastaan viranhaltijat, työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Näin ollen työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jäisivät nykyisten viranhaltijoiden lisäksi kaikki työsuhteiset hengellisen työn tekijät, joihin työaikalakia nykyään sovelletaan. Tällaista muutosta ei tule edistää työsuojelullisten näkökohtien vuoksi.
Ratkaisuehdotus
Kirkon akateemiset AKI r.y. esittää, että uskonnollista työtä koskevaa esitettävän työaikalain soveltamisalapoikkeusta muutetaan seuraavasti (poisto kursiivilla suluissa):
2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa ja muussa uskonnollisessa yhteisössä.
2. Lakiesityksen perustelut
Esitetty perustelu
Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan uskonnollisesta työstä seuraavasti (s. 77):
Momentin 2 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolella olisivat työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Myös tämän poikkeuksen soveltaminen edellyttäisi jatkossa, että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan. Näin ollen sellainen tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta, jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työajoistaan, olisi jatkossakin työaikalain piirissä. Jatkossa voimassa olevan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä siltä osin, kun niissä toimivat työntekijät suorittavat uskonnollisia toimituksia tai tehtäviä ja kun edellä kuvatut yleiset edellytykset täyttyvät.
Esitetyn perustelun ongelmat
Lakiesityksen perustelut toistavat säännöksessä olevan laajennoksen EU:n työaikadirektiivin (2003/88/EY) sallimaan soveltamisalapoikkeukseen. Myös perustelutekstiä on tältä osin korjattava poistamalla uskonnolliset tehtävät soveltamisalapoikkeuksesta ja jättämällä tekstiin ainoastaan uskonnolliset toimitukset.
Lakiesityksen perusteluista saa myös kuvan, että jatkossa uskonnollisia toimituksia suorittavilta työntekijöiltä edellytetään työaika-autonomiaa, mikäli nämä halutaan jättää lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin pitää ollakin. Kappaleen loppupuoli (”Näin ollen sellainen…”) antaa kuitenkin ymmärtää, että ”tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta” olisi jo nyt työaikalain piirissä (vrt. ”jatkossakin”).
Ilmaisusta ”tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta” ei käy ilmi, mihin työntekijäryhmiin viitataan. Nykyisin osaan seurakuntien työntekijöistä noudatetaan työaikalakia, toisiin taas ei, ja nimenomaan tavanomaista seurakuntatyötä tekeviä viranhaltijoita on tällä hetkellä työaikalain soveltamisen ulkopuolella, vaikka heillä ei työaika-autonomiaa olekaan. Siksi nykytilaa kuvaavaa virkettä on korjattava.
Ehdotettu ratkaisu
Kirkon akateemiset AKI r.y. esittää, että uskonnollista työtä koskevaa esitettävän työaikalain soveltamisalapoikkeusta muutetaan seuraavasti (lisäys lihavalla, poisto kursiivilla suluissa):
Momentin 2 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolella olisivat työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Myös tämän poikkeuksen soveltaminen edellyttäisi jatkossa, että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan. Lain ulkopuolelle jäisivät siten nykyisen työaikalain tavoin uskonnollisia toimituksia suorittava seurakuntapapisto ja kanttorit, silloin kun heillä on edellä kuvattu työaika-autonomia. Näin ollen sellainen tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta, joka ei ole uskonnollisten toimitusten suorittamista (jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työajoistaan), olisi jatkossakin työaikalain piirissä. Jatkossa voimassa olevan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä siltä osin, kun niissä toimivat työntekijät suorittavat uskonnollisia toimituksia (tai tehtäviä) ja kun edellä kuvatut yleiset edellytykset täyttyvät.
Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y. on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton muodostama, Akavaan kuuluva työmarkkinajärjestö, jolla on jäseninä noin 5 700 alan työntekijää ja opiskeljiaa.
Lisätietoja:
Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y.
Jussi Junni
Toiminnanjohtaja
(09) 4270 1507
**@**
![]() | Kannanotto valtioneuvostolle pdf-muodossa. |