Kannanotto luonnokseen hallituksen esityksestä työaikalaiksi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kannanotto luonnokseen hallituksen esityksestä työaikalaiksi

Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y. lausuu kunnioittavasti huomionsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi työaikalaiksi. Esitetyt huomiot koskevat uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä suorittavia työntekijöitä, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa noin 6 000 viran- ja toimenhaltijaa.


Tiivistelmä

Lakiluonnoksen ongelmat

  1. Esitys uskonnollista työtä tekeviä työntekijöitä koskevaksi soveltamisalapoikkeukseksi ylittää EU:n työaikadirektii­vin 17. artiklan antaman mahdollisuuden poiketa direktiivin sääntelystä;
  2. Uskonnollista työtä tekeviä työntekijöitä koskevaa soveltamisoikeutta koskeva perusteluteksti (luon­noksen s. 77) on sisäisesti ristiriitainen ja antaa virheellisen kuvan nykytilasta.

Esitetyt ratkaisut

  1. Esitettävän työaikalain soveltamispoikkeusta uskonnollisessa työssä (2 § mom. 2) kohta) muutetaan seuraavasti (poisto kursiivilla suluissa):

2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa ja muussa uskonnollisessa yhteisössä.

  1. Uskonnollista työtä koskevan soveltamisalapoikkeuksen perusteluja (lakiluonnoksen sivu 77) muu­tetaan seuraavasti (lisäys lihavalla, poisto kursiivilla suluissa):

Momentin 2 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolella olisivat työntekijät, jotka suorit­tavat uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Myös tämän poikkeuksen sovel­taminen edellyttäisi jatkossa, että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työn­tekijä voi itse päättää työajastaan. Lain ulkopuolelle jäisivät siten nykyisen työaikalain tavoin uskonnollisia toimituksia suorittava seurakuntapapisto ja kanttorit, silloin kun heillä on edellä kuvattu työaika-autonomia. Näin ollen sellainen tavanomainen seura­kuntien järjes­tämä toiminta, joka ei ole uskonnollisten toimitusten suorittamista (jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työ­ajoistaan), olisi jatkossakin työaikalain pii­rissä. Jatkossa voimassa olevan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskon­nollisia yhteisöjä siltä osin, kun niissä toimivat työntekijät suorittavat uskonnollisia toimituksia (tai tehtäviä) ja kun edellä kuvatut yleiset edellytykset täyttyvät.


1. Uskonnollista työtä tekeviä koskeva soveltamisalapoikkeus

Ristiriita EU:n työaikadirektiivin kanssa

EU:n työaikadirektiivin (2003/88/EY) 17. artiklassa annetaan jäsenvaltioille oikeus ”poiketa 3.–6, 8. ja 16. artiklan säännöksistä, kun kyseessä olevan toiminnan erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata ja/tai määritellä ennalta tai työntekijät voivat päättää siitä itse ja erityisesti kun on kyse: … c) työntekijöistä, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia kirkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä”.

Työaikalakiluonnoksessa esitetään, että työaikalakia ”ei, lukuun ottamatta sen 15 § 3 ja 4 momenttia, sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä sen käyttöä valvota ja siten työntekijä voi itse päättää siitä ja kun kysymys on: … 2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä”.

Esitetty soveltamisalapoikkeus on siis laajempi, kuin minkä EU:n työaikadirektiivin 17. artikla sallii sää­dettäväksi. Soveltamisalapoikkeuksessa tulee noudattaa EU-direktiivin sanamuotoa.

Soveltamisalapoikkeusta ei tule tarpeettomasti laajentaa

Nykyisen työaikalain (605/1996) mukaan 2 § 1. mom. 2) kohdan soveltamisalapoikkeus koskee ainoa­staan työntekijöitä, ”jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksi­sessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä.” Nykyisen työaikalain sanamuoto on EU:n työaika­direktiivin (2003/88/EY) mukainen, toisin kuin esitetyn lakiluonnoksen sanamuoto.

Nykyinen soveltamisalapoikkeus ei koske kaikkea uskonnollista työtä vaan ainoastaan uskonnollisia toimi­tuksia suorittavia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Tämä ilmenee työaikalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 34/1996 vp) perusteluista, joissa todetaan, että ”[l]akia ei siten sovellettaisi uskonnollisia toimituksia suorittavaan seurakuntapapistoon eikä kanttoreihin”. Myös se tosiasia, että muuta hengellistä työtä te­ke­vien viranhaltijoiden osalta on annettu kirkon työaika-asetus (33/1998), rajaa nykyisen soveltamisala­poikkeuksen koskemaan vain seurakuntapapistoa ja seurakuntakanttoreita.

Uusi työaikalakiluonnos laajentaa työaikalain soveltamisalapoikkeusta tarpeettomasti. Kaikkien uskon­nol­lis­ten tehtävien sisällyttäminen poikkeukseen on vastoin EU:n työaikadirektiivin 17. artiklaa. Nykyisin evan­kelis-luterilaisen kirkon muut hengellisen työn viranhaltijat ovat työaikalain ulkopuolella työaikalain 2 § 4. mom. nojalla annetun kirkon työaika-asetuksen (33/1998) perusteella, mutta työsuhteiset työntekijät eivät ole.

Esitetty soveltamisalapoikkeus saattaisi näin ollen jättää kaikki uskonnollisia tehtäviä tekevät työntekijät, ei aino­astaan viranhaltijat, työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Näin ollen työaikalain soveltamisen ulko­puolelle jäisivät nykyisten viranhaltijoiden lisäksi kaikki työsuhteiset hengellisen työn tekijät, joihin työ­aika­lakia nykyään sovelletaan. Tällaista muutosta ei tule edistää työsuojelullisten näkökohtien vuoksi.

Ratkaisuehdotus

Kirkon akateemiset AKI r.y. esittää, että uskonnollista työtä koskevaa esitettävän työaikalain soveltamis­alapoikkeusta muutetaan seuraavasti (poisto kursiivilla suluissa):

2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa ja muussa uskonnollisessa yhteisössä.

2. Lakiesityksen perustelut

 

Esitetty perustelu

Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan uskonnollisesta työstä seuraavasti (s. 77):

Momentin 2 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolella olisivat työntekijät, jotka suorit­tavat uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Myös tämän poikkeuksen sovel­taminen edellyttäisi jatkossa, että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan. Näin ollen sellainen tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta, jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työajoistaan, olisi jatkossakin työaikalain piirissä. Jatkossa voimassa olevan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä siltä osin, kun niissä toimivat työntekijät suorittavat uskonnollisia toimituksia tai tehtäviä ja kun edellä kuvatut yleiset edellytykset täyttyvät.

Esitetyn perustelun ongelmat

Lakiesityksen perustelut toistavat säännöksessä olevan laajennoksen EU:n työaikadirektiivin (2003/88/EY) sallimaan soveltamisalapoikkeukseen. Myös perustelutekstiä on tältä osin korjattava poistamalla uskon­nolliset tehtävät soveltamisalapoikkeuksesta ja jättämällä tekstiin ainoastaan uskonnolliset toimitukset.

Lakiesityksen perusteluista saa myös kuvan, että jatkossa uskonnollisia toimituksia suorittavilta työn­tekijöiltä edellytetään työaika-autonomiaa, mikäli nämä halutaan jättää lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin pitää ollakin. Kappaleen loppupuoli (”Näin ollen sellainen…”) antaa kuitenkin ymmärtää, että ”tavan­omainen seurakuntien järjestämä toiminta” olisi jo nyt työaikalain piirissä (vrt. ”jatkossakin”).

Ilmaisusta ”tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta” ei käy ilmi, mi­hin työntekijäryhmiin viitataan. Nykyisin osaan seurakuntien työntekijöistä noudatetaan työaikalakia, toisiin taas ei, ja nimenomaan tavanomaista seurakuntatyötä tekeviä viranhaltijoita on tällä hetkellä työ­aikalain sovel­tamisen ulko­puolella, vaikka heillä ei työaika-autonomiaa olekaan. Siksi nykytilaa kuvaavaa virkettä on korjattava.

Ehdotettu ratkaisu

Kirkon akateemiset AKI r.y. esittää, että uskonnollista työtä koskevaa esitettävän työaikalain soveltamis­alapoikkeusta muutetaan seuraavasti (lisäys lihavalla, poisto kursiivilla suluissa):

Momentin 2 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolella olisivat työntekijät, jotka suorit­tavat uskonnollisia toimituksia (ja tehtäviä) evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä. Myös tämän poikkeuksen sovel­taminen edellyttäisi jatkossa, että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työn­tekijä voi itse päättää työajastaan. Lain ulkopuolelle jäisivät siten nykyisen työaikalain tavoin uskonnollisia toimituksia suorittava seurakuntapapisto ja kanttorit, silloin kun heillä on edellä kuvattu työaika-autonomia. Näin ollen sellainen tavanomainen seura­kuntien järjes­tämä toiminta, joka ei ole uskonnollisten toimitusten suorittamista (jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työ­ajoistaan), olisi jatkossakin työaikalain pii­rissä. Jatkossa voimassa olevan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskon­nollisia yhteisöjä siltä osin, kun niissä toimivat työntekijät suorittavat uskonnollisia toimituksia (tai tehtäviä) ja kun edellä kuvatut yleiset edellytykset täyttyvät.

Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y. on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappis­liiton ja Suomen teologiliiton muodostama, Akavaan kuuluva työmarkkinajärjestö, jolla on jäseninä noin 5 700 alan työntekijää ja opiskeljiaa.


Lisätietoja:

Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y.
Jussi Junni
Toiminnanjohtaja
(09) 4270 1507
**@**


pdf liite

Kannanotto valtioneuvostolle pdf-muodossa.
Jäsenille
AKIn jäsenten vapaa-ajan matkavakuutus

AKIn liittojen jäsenetuvakuutukset ovat siirtyneet 1.1.2018 alkaen Turvaan (Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva). Olet saanut postitse uuden jäsenkortin, jonka mukana oli tietoa uusista vakuutusehdoista. Esimerkiksi matkavakuutuksen ehdot paranevat tuntuvastí. Lue lisää

Tapahtumakalenteri

Elokuu 2018 Lue lisää

Usein kysyttyä
Sopimukset ja suositukset
Kannanotot

Tähän on kerätty kaikki mietinnöt, suositukset, raportit, lausunnot ja kannanotot, jotka koskevat AKIn ja sen perusliittojen toiminta-aluetta. Sivuilta löytyvät myös asiakirjat, jotka on laadittu ennen AKIn perustamista (1.1.2005). Lue lisää

Alaosastoille