Kirkon toteutettava vastuullista henkilöstöpolitiikkaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kirkon toteutettava vastuullista henkilöstöpolitiikkaa

Tiedote 1.5.2017

Vappuviikolla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous saa päätettäväkseen kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan 20 uudistusesitystä kirkon tulevaisuudelle. Esitykset ovat laajoja selvityshankkeita, joilla pyritään keventämään kirkon hallintoa sekä uudistamaan kirkollista toimintakulttuuria. Melkein kaikilla uudistusesityksillä on myös henkilöstövaikutuksia; onhan ammattitaitoinen henkilöstö kirkon voimavara. Osa esitetyistä uudistuksista on varsin kannatettavia, osasta taas on haittaa paitsi henkilöstölle myös kirkolle työnantajana.

Henkilöstön osaamiseen ja työyhteisöjen johtamiseen panostaminen on kirkon tulevaisuuden kannalta avainkysymys. Tulevaisuudessa seurakuntatyö on työntekijöille entistä vaativampaa, kun talous tiukkenee, toimintaympäristöt moninaistuvat ja henkilöstön määrä vähenee. Tällöin työnantajien tulee panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen pitkällä aikavälillä ja turvattava korkeatasoinen johtaminen sekä työyhteisössä että seurakunnassa kokonaisuutena.

Työaikaan siirtyminen kirkon hengellisessä työssä on oikea kehityssuunta johtamisen, työnsuunnittelun sekä työsuojelun näkökulmasta. Seurakunnissa toteutetut työaikakokeilut ovat osoittaneet, että periaatteellista estettä työaikaan siirtymiselle hengellisessä työssä ei ole. Päinvastoin, viranhaltijoiden työnsuunnittelu ja työssä jaksaminen ovat parantuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet. Erilaisia työaikamalleja tulee kokeilla ja kehittää jatkossakin.

Virkasuhteista työsuhteisiin siirtymistä ei voi pitää ongelmattomana ratkaisuna. Virkasuhteeseen liittyvästä julkisesta hakumenettelystä luopuminen merkitsee avoimuuden vähentymistä kirkon rekrytoinneissa. Papiston osalta muutos merkitsisi henkilöstöhallinnon siirtymistä tuomiokapituleista seurakuntiin, mikä taas heikentää papin riippumattomuutta seurakunnasta. Työsuhteisiin siirtyminen myös heikentää viranhaltijan palvelussuhdeturvaa, sillä laittomassa irtisanomistilanteessa hän ei enää oikeutettu palaamaan virkaansa. Hankaluuksia tulee myös päätösvallan delegoinnissa: Kun tulevaisuusvaliokunta esittää kirkkoneuvostojen lakkauttamista, tulisi samalla johtavien työntekijöiden päätösvaltaa lisätä, sillä kirkkovaltuusto ei voi päättää kaikista kirkkoneuvoston tehtäviin nykyisin kuuluvista asioista. Kirkkovaltuuston päätösvaltaa taas voidaan johtosäännöllä delegoida vain viranhaltijalle, ei työntekijälle. 

Määräaikaisuuksien lisäämistä kirkon eri tehtävissä ei voi millään muotoa puoltaa. Kirkkoherran ja erityisesti piispan tehtävien määräaikaisuus on ongelmallista luterilaisen itseymmärryksen kannalta. Toisaalta määräaikaisuudet ovat perustuslain ja kansainvälisen työoikeuden hengen vastaisia. Vakituiseen tarpeeseen tulee palkata vakituiseen palvelussuhteeseen. Kirkkoherranvirkoihin hakijoista on jo nyt pulaa, eikä pitkäkään määräaikaisuus lisää halukkuutta hakeutua vaativiin tehtäviin. Työllistyminen määräaikaisen tehtävän jälkeen tulisi pystyä takaamaan merkittävästi nykyistä paremmin. Tämän vuoksi erilaiset työnkiertojärjestelmät ja sapattivapaat esimerkiksi hiippakunnan sisällä olisivat määräaikaisuuksia huomattavasti toimivampi vaihtoehto.

Edellä mainitun lisäksi kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen esityksen, jolla heikennetään irtisanottavan viranhaltijan asemaa muun muassa vähentämällä työnantajan velvollisuuksia kuulemiseen ja lomautuksen ennakkoselvitykseen sekä lyhentämällä irtisanotun viranhaltijan takaisinottovelvollisuutta yhdeksästä kuukaudesta neljään. Kirkon rekrytointiprosessit ovat niin hitaita, että neljän kuukauden takaisinottovelvollisuus ei anna irtisanotulle viranhaltijalle minkäänlaista mahdollisuutta palata työhön seurakunnan palkatessa uutta henkilökuntaa. Myönteisenä muutoksena kirkon viranhaltijoille esitetään kilpailukykysopimuksen edellyttämää irtisanotun viranhaltijan koulutuskorvausta, joka kaikilla muilla yhteiskunnan sektoreilla tosin on toteutettu jo kuluneen vuoden alusta.

Kirkon akateemiset ilmaisee huolensa siitä, että kirkolliskokoukselle esitetyt muutokset pikemminkin heikentävät kuin parantavat kirkon henkilöstön asemaa ja samalla työoloja ja toiminnan laatua. Henkilöstöä koskevaa sääntelyä tulisi parantaa muun yhteiskunnan tasolle eikä heikentää sitä entisestään. Kirkko tarvitsee lisäksi muiden yhteiskunnan sektorien tapaan oman yhteistoimintalain. Kirkon viranhaltijoita koskeva sääntely olisi hyvä siirtää omaan viranhaltijalakiin, jotta sitä voitaisiin muuttaa samassa aikataulussa muiden työelämän lakien kanssa. 

Lisätietoja

Eija Nivala
puheenjohtaja
050 576 2110
eija.nivala(at)evl.fi

Jussi Junni
toiminnanjohtaja
09 4270 1507
jussi.junni(at)akiliitot.fi

Jäsenille
AKIn jäsenten vapaa-ajan matkavakuutus

Vakuutusnro 102-2318 (Kirkon akateemiset AKI r.y. ryhmämatkavakuutus) Lue lisää

Tapahtumakalenteri

Vuosi 2018 Lue lisää

Usein kysyttyä
Sopimukset ja suositukset
Kannanotot

Tähän on kerätty kaikki mietinnöt, suositukset, raportit, lausunnot ja kannanotot, jotka koskevat AKIn ja sen perusliittojen toiminta-aluetta. Sivuilta löytyvät myös asiakirjat, jotka on laadittu ennen AKIn perustamista (1.1.2005). Lue lisää

Alaosastoille