Kannanotto peruspalkan määrittämiseen yleisessä palkkausjärjestelmässä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kannanotto peruspalkan määrittämiseen yleisessä palkkausjärjestelmässä

Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 16.10.2014.

Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleinen palkkausjärjestelmä on laadittu tasa-ar­voi­seksi ja mahdollistavaksi korvaajaksi vanhalle luokkapalkkaukselle. AKI kantaa kuitenkin huolta siitä, että virkaehtosopimuksen edellyttämä yhdenvertaisuus sekä vaativuusryhmien sopimuksenmukainen käyttö toteutuvat eri viranhaltijoiden kesken.

KirVESTES:n mukaan viranhaltijoiden palkkauksesta sovitaan pai­kal­lisesti. Viranhaltijan, joka on sijoitettu yleiseen palkkausjärjestelmään, palkan tehtäväkohtainen osa koostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkasta sekä tämän päälle mahdollisesti maksettavasta vaativuusosasta ja erityisosasta. Nykyinen KirVESTES käyttää tästä nimitystä peruspalkka. Peruspalkan lisäksi voidaan henkilökohtaisilla perusteilla maksaa vuosisidonnaista palkanosaa ja harkinnanvaraista palkanosaa.

Peruspalkan vaativuusosan muodostavat tehtäväkuvauksessa määritetyt kriteerit, jotka nostavat vaativuutta vaativuusryhmän alarajasta mutta eivät kuitenkaan seuraavaan vaativuusryhmään asti. Erityisen osan voi muodostaa sellainen peruste, joka jää tehtäväkuvauksen kriteereissä huomioon ottamatta, kuten työskentelypaikkakunnan rekrytointihaaste tai tehtävän toimintaympäristön haasteellisuus. Tällaisten tehtävää vaativoittavien kriteereiden on näyttävä palkkauksessa.

AKI katsoo, että tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittämisessä on tähdennettävä seuraavia näkökohtia: peruspalkan johtaminen tehtäväkuvauksesta, vaativuusryhmän edellyttämä koulutus, vaativuusryhmien vähimmäispalkkojen välisen palkkahaitarin käyttö, virkojen ja tehtävien välinen tasapuolisuus sekä muutokset työn vaativuudessa.

Peruspalkan johtaminen tehtäväkuvauksesta

Peruspalkan määrittely etenee järjestyksessä 1) tehtäväkuvauksen laatiminen, 2) tehtävän sijoittaminen vaativuusryhmään ja 3) tehtävän peruspalkan määrittäminen (KirVESTES 22 § soveltamisohje). Muunlainen etenemisjärjestys ei ole mahdollinen.

Vaativuuskriteerien (tehtäväkuvauksen kohdat C1–C5) tulee olla johdettavissa tehtävän yleiskuvauksesta (tehtäväkuvauksen kohdat B1–B3). Vaativuuskriteerejä ei saa asettaa alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä tehtävän yleiskuvaus edellyttää. Tämän jälkeen tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, ”joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtäväkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä” (KirVESTES 22 § soveltamisohje).

Jos tehtävän vaativuus (kriteereillä C1–C5) sijoittuu lomakkeelle kahden valittavana olevan vaihtoehdon väliin, alemman kriteerin ylittävä vaativuus merkitään kriteerin viereen +-merkillä. (KirVESTES 22 § soveltamisohje). Tämä on otettava huomioon peruspalkan vaativuusosaa määritellessä.

Vaativuusryhmän edellyttämä koulutus

Tehtävään pätevöittävän koulutuksen laajuus ja erikoistuneisuus on yksi kriteeri tehtävän sijoittamiselle vaativuusryhmään. Tehtäväkohtaisen palkan osalta on katsottava ainoastaan tehtävään pätevöittävää koulutusta. Mahdollinen henkilökohtainen lisäkoulutus ja siitä saatava henkilökohtainen osaaminen otetaan huomioon harkinnanvaraisessa palkanosassa.

Vaativuusryhmien vähimmäispalkkojen välin käyttö

Peruspalkka määritellään sillä perusteella, ylittävätkö tehtävälle asetetut vaativuuskriteerit ja erityiset perusteet (tehtäväkuvauksen kohta D) tehtävälle asetetun vaativuusryhmän vähimmäiskriteerit. Jos vaativuus ja vaativuuskriteerit edellyttävät, tehtävälle on asettettava vaativuusryhmän vähimmäispalkan ylittävä vaativuusosa. Samoin jos tehtävään liittyy erityinen peruste, tehtävälle on asetettava vaativuusryhmän vähimmäispalkan ylittävä erityinen osa. Tästä ei ole poikkeamismahdollisuutta (KirVESTES 22 § 3. ja 4. mom.).

Virkojen ja tehtävien tasapuolinen kohtelu

Viran nimike ei ole enää peruste eritasoiseen palkkaukseen vaan peruspalkan määrittely on tehtävä ainoastaan tehtävän vaativuuden perusteella. Siten kappalaisen ja seurakuntapastorin peruspalkkojen eron on perustuttava pelkästään tehtäväkuvauslomakkeessa määritettyyn tehtävän vaativuuteen. Sama koskee papin ja kanttorin palkkausta: eroa voi olla vain, jos tehtävien vaativuudet poikkeavat toisistaan.

Edellisen palkkausjärjestelmän aikana ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin palkkaus alkoi palkkaluokasta H33 ja seurakuntapastorin palkkaluokasta H35. Tällainen palkkaerottelu on nykyisen virkaehtosopimuksen vastainen, jos tehtävien vaativuuskriteerit ovat samat. Mikäli palkkauksessa on edelleen eroja, jotka eivät perustu tehtävän vaativuuden määrittelyyn, alemmaksi jätetty palkkaus on nostettava ylemmäksi määritetyn tehtävän tasolle.

Jos virka tulee avoimeksi, sen palkkausta ei voi laskea, ellei tehtävän vaativuus myös laske. Avoimen tehtävän palkkaus tulee määritellä samaan tasoon kuin muidenkin yhtä vaativien tehtävien palkkaus.

Muutokset tehtävän vaativuudessa

Jos tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti, myös palkkausta on tarkistettava (KirVESTES 23 §). Tehtäväkuvauksen vaativuuskriteerejä (C1–C5) ei voi muuttaa ilman että tehtävän yleiskuvausta (B1–B3) muutetaan. Samoin palkkausta voidaan muuttaa vain, jos tehtäväkuvausta kokonaisuutena muutetaan.

Tilapäinen muutos tehtävän vaativuudessa edellyttää, että muutos kestää yleensä vähintään kuukauden ajan (KirVESTES 23 § soveltamisohje. Olennainen ja tilapäinen tehtävän vaativoituminen voi johtua esimerkiksi hankkeista tai projekteista, joiden johdosta tehtävän vastuu tai vuorovaikutuksen vaativuus lisääntyvät. Tällainen muutos on otettava huomioon peruspalkassa.

Jäsenille
AKIn jäsenten vapaa-ajan matkavakuutus

Vakuutusnro 102-2318 (Kirkon akateemiset AKI r.y. ryhmämatkavakuutus) Lue lisää

Tapahtumakalenteri

Vuosi 2018 Lue lisää

Usein kysyttyä
Sopimukset ja suositukset
Kannanotot

Tähän on kerätty kaikki mietinnöt, suositukset, raportit, lausunnot ja kannanotot, jotka koskevat AKIn ja sen perusliittojen toiminta-aluetta. Sivuilta löytyvät myös asiakirjat, jotka on laadittu ennen AKIn perustamista (1.1.2005). Lue lisää

Alaosastoille