Työneuvosto: Työajattomuuden edellytykset arvioitava paikallisesti
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Työneuvosto: Työajattomuuden edellytykset arvioitava paikallisesti

Työneuvosto on 29.5.2020 antanut vastauksensa Akavan lausuntopyyntöön siitä, tuleeko työaikalakia soveltaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellisessä työssä. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävä on antaa lausuntoja muun ohessa työaikalain ja vuosilomalain soveltamisesta. 

Kirkon akateemiset AKI katsoo, että työneuvoston lausunto on tärkeä kannanotto kirkon viranhaltijoiden ja työntekijöiden työsuojelun kannalta. Erityisen keskeisenä AKI näkee työneuvoston useassa kohdin korostaman periaatteen, että työaikalain soveltuminen ei ole koskaan ratkaistavissa pelkän tehtävä- tai ammattinimikkeen perusteella, vaan aina tulee arvioida niitä tosiasiallisia olosuhteita, joissa työntekijä työskentelee. 

Lausunto on luettavissa tästä linkistä työneuvoston sivulla sekä ladattavissa sivun alalaidasta. 

Työajattomuutta tarkasteltava työpaikalla 

Työajattomuuden edellytyksenä on sekä työaikalain 2 § mukaisen työaika-autonomian täyttyminen että työn kuuluminen samassa pykälässä esitettyjen soveltamisalapoikkeusten luetteloon. 

Työneuvosto katsoi, että etukäteen ei ole mahdollista määritellä, että jokin tietty virkaryhmä olisi työajan ulkopuolella, vaan asiaa tulee tarkastella tapauskohtaisesti jokaisessa yksittäisessä palvelussuhteessa. 

Uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat ja työntekijät 

Papin ja kanttorin viroissa on tähän asti noudatettu työaikalain 2 § 1 mom. 2 kohdan poikkeusta, jonka mukaan työaikalakia ei sovelleta uskonnollisia toimituksia suorittaviin työntekijöihin. Työneuvosto katsoi, että tätä poikkeusta on mahdollista soveltaa vain niihin tehtäviin, joissa uskonnollisten toimitusten määrä on merkittävä. Jos työnkuvaan ei sisälly uskonnollisia toimituksia (jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset) lainkaan tai niitä sisältyy työhön vain vähän, työntekijä ei voi olla työaikasääntelyn ulkopuolella tämän poikkeuksen perusteella. 

Edellä mainittu voi siten johtaa tarpeeseen tarkastella työajattomuuden perustetta erityisesti seurakuntien ja seurakuntayhtymien erityistehtävien papiston (esim. oppilaitospappi, sairaalapappi, yhteisöpappi) osalta, kun näillä viranhaltijoilla toimituksia on tyypillisesti vain vähän. Työajattomuutta tällä perusteella ei välttämättä voida soveltaa myöskään sellaiseen hallintokappalaiseen, joka ei osallistu seurakunnan jumalanpalvelus- ja toimituskiertoon muutoin kuin satunnaisesti. 

Muut hengellistä työtä tekevät viranhaltijat ja työntekijät 

Työneuvosto otti kantaa myös työaikalain 2 § 1 mom. 4 kohdan poikkeukseen työstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden johdosta tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli mietinnössään (TyVM 17/2018 vp) katsonut, että muita uskonnollisia tehtäviä kuin toimituksia tekevien työntekijöiden työtä on mahdollista arvioida tämän poikkeuksen valossa. 

Työneuvosto katsoi, ettei ole mahdollista lausua yleisesti, voiko jonkin tietyn ammattiryhmän työ jäädä työaikalain ulkopuolelle tämän poikkeuksen perusteella. Työneuvosto korosti, että ratkaisu työaikalain ulkopuolelle jäämisestä tulee tehdä yksittäistapauksissa tosiasiallisten olosuhteiden perusteella. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mukaan tällaisista erityisistä olosuhteista voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun työ tehdään kokonaan tai lähes kokonaan työnantajan valvonnan ulottumattomissa muualla kuin kiinteässä toimipisteessä, tai jos kyse on työstä, joka on luonteeltaan liikkuvaa tai jossa työaika määräytyy suurelta osin työntekijän suoraan asiakkaan kanssa sopimien aikataulujen perusteella. 

Työneuvoston lausunnosta siis johtuu, että esimerkiksi diakonian, kansainvälisen työn sihteerin (lähetyssihteerin), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan (lapsityönohjaajan) työ ei ennalta määrätysti voi olla työajatonta. Sama koskee myös niitä pappeja ja kanttoreita, jotka eivät suorita jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia enempää kuin satunnaisesti. Työajattomuus on ratkaistava tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työpaikalla. Tätä korostaa se tosiseikka, että näihin viranhaltijoihin sovellettu kirkon työaika-asetus kumottiin ja ettei muita uskonnollisia tehtäviä kuin toimituksia voitu EU:n työaikadirektiivin johdosta ottaa suoraan työaikalain soveltamisalapoikkeuksiin. 

Työaika-autonomia 

Työaika-autonomia on työajattomuuden edellytys. Työaikalain 2 § 1 mom. johdantolauseen mukaisesti työaika-autonomialla tarkoitetaan sitä, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä, sitä ei valvota, ja työntekijä voi siten itse päättää työajastaan. 

Käytännössä työaikalain ulkopuolelle jääminen edellyttää sitä, ettei työntekijälle ole tosiasiallisesti määritelty säännöllistä työaikaa, jota hänen on noudatettava. Työaika-autonomiaa arvioitaessa merkityksellistä on työntekijän tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa työaikansa pituuteen ja sijoitteluun. Ratkaisevaa merkitystä ei siten ole sillä, että työsopimukseen ei ole merkitty työaikaa, eikä sillä, että työnantaja vain ilmoittaa, ettei työntekijän työajan käyttöä seurata aktiivisesti. 

Työntekijällä ei katsota olevan työaika-autonomiaa eli tosiasiallista vapautta päättää työajastaan silloin, kun työnantaja direktio-oikeutensa nojalla määrää työntekijän työsuoritusten tekemisen aikataulusta ja siten työajan käytöstä. Sitä vastoin, jos työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa suunnittelusta ja aikataulutuksesta työnantajan laatiman tavoiteaikataulun puitteissa, hänellä voi olla momentissa tarkoitettu työaika-autonomia. 

Näin ollen työaika-autonomian edellytyksenä on se, että työntekijä voi itse päättää työajan sijoittelusta sekä päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta. Jos työntekijä ei voi näin toimia ilman työnantajan hyväksyntää, työntekijällä ei ole säännöksessä tarkoitettua vapautta päättää työajoistaan. Työajan seurantaan liittyvien järjestelmien kehittymisen myötä yksinomaan työntekopaikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä lain soveltamisen kannalta. 

Lausunnon merkitys seurakunnille 

Työneuvoston lausunto merkitsee sitä, että työaikalain noudattamiseen on seurakunnissa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Pelkästään virkanimikkeen tai työtehtävien perusteella ei voi päätellä sitä, voiko työntekijä olla työajaton. On tarkasteltava, onko työntekijällä tosiasiallinen mahdollisuus määrittää itse työaikansa sijoittelu, ja toisaalta, onko työntekijän työssä kyse uskonnollisten toimitusten suorittamisesta tai siitä, että työ suoritetaan sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantaja voi sitä valvoa. 

Toivomme, että seurakunnissa tehdään hyvää yhteistyötä työajan järjestämisessä, jotta työntekijöiden jaksaminen otetaan huomioon. Eräät seurakunnat ovat jo nyt todenneet työaika-autonomian puuttumisen hengellisessä työssä, ja siirtäneet hengellisen työn viranhaltijat työaikaan. Myös hengellisen työn moduulityöaikakokeilut esimerkiksi Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä ja Tampereella ovat osoittaneet, että työaikaa on mahdollista suunnitella ja seurata myös hengellisessä työssä. Kokeiluseurakunnissa on oltu työaikaan siirtymiseen pääsääntöisesti tyytyväisiä, työn on koettu tulevan entistä näkyvämmäksi ja suunnitelmallisuuden lisääntyneen. 


pdf liite

Työneuvoston lausunto nro 1480-20
Jäsenille
Jäsentietojen muutos

Liitto tarvitsee jäsenistään ajantasaiset tiedot hoitaakseen edunvalvontaa ja muuta toimintaansa tehokkaasti. Voit käydä itse tekemässä jäsentietojen muutokset jäsenrekisteriin. Samalla kannattaa tarkistaa kaikkien jäsentietojen ajantasaisuus. Pyydämme ilmoittamaan pikaisesti, aina kun Lue lisää

AKIn jäsenvakuutukset Vakuutusyhtiö Turvassa

AKI on vakuuttanut jäsenensä Vakuutusyhtiö Turvassa. Jäsenvakuutukset sisältävät vapaa-ajan matkustajavakuutuksen sekä matkatavaravakuutuksen. Vakuutettuina ovat liiton alle 70-vuotiaat jäsenet. 1.1.2020 tai sen jälkeen ... Lue lisää

Tapahtumakalenteri

Elokuu Lue lisää

Usein kysyttyä
Sopimukset ja suositukset
Kannanotot

Tähän on kerätty kaikki mietinnöt, suositukset, raportit, lausunnot ja kannanotot, jotka koskevat AKIn ja sen perusliittojen toiminta-aluetta. Sivuilta löytyvät myös asiakirjat, jotka on laadittu ennen AKIn perustamista (1.1.2005). Lue lisää

Alaosastoille