AKIn ja Pappisliiton kirje kirkkoherroille
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

AKIn ja Pappisliiton viesti kirkkoherroille työaikalain soveltamisesta hengellisessä työssä 1.4.2020 alkaen

Tiedote 1.4.2020                                  Meddelande 1.4.2020

Kirkon työmarkkinalaitoksen ja Kirkon akateemiset AKIn tiedotteet työaikalain soveltamisesta kirkon hengellisessä työssä ovat aiheuttaneet hämmennystä kirkkoherrojen keskuudessa. Pyrimme seuraavassa vastaamaan asiaa koskeviin kysymyksiin ja antamaan ohjeita siitä, kuinka 1.4.2020 alkaen tulisi toimia. 

AKI ja Pappisliitto toivovat, että työaikalain soveltamisasia ratkaistaisiin seurakunnissa hyvässä hengessä ja yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Tässä yhteiskunnallisesti vaikeassa tilanteessa, jossa juuri nyt elämme, on ymmärrettävää, että valmistelut työaikaan siirtymiseksi eivät ole työmarkkinaosapuolten 9.3.2020 julkaiseman yhteisen ohjeen johdosta valmiita. 

Kirkon työmarkkinalaitos on 31.3.2020 julkaissut päivitetyn työaikalakiohjeen. Tuo ohje sisältää edelleen sellaista soveltamisalapoikkeuksia koskevaa tulkintaa, joka ei vastaa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöä (TyVM 17/2018 vp) vaan laajentaa sitä. Työaikalalain soveltamisalapoikkeuksia ei ole mahdollista tulkinta laajentavasti. KiT:n ohjetta seuraamalla seurakunnalla on suuri riski joutua vastuuseen työaikalain rikkomisesta. 

Tämän kirjeen liitteenä on AKIn 30.3.2020 antama ohje, joka on katsottu lainmukaiseksi. Sen noudattaminen ei missään tilanteessa ole väärin. Sen sijaan työajattomuuden jatkaminen ilman laissa säädettyä perustetta voi johtaa sekä työnantajalle osoitettuun rangaistukseen että merkittävään korvausvelvollisuuteen työntekijälle. 

AKIn ja Pappisliiton tulkinta työaikalain soveltamisesta hengellisessä työssä 1.4.2020 lukien 

AKIn ja Pappisliiton tulkinta työaikalain soveltamisesta hengellisessä työssä 1.4.2020 lukien on seuraava: 

  • Papit ja kanttorit siirtyvät työaikaan. Poikkeuksena ovat ne pääasiallisesti uskonnollisia toimituksia suorittavat papit, joilla on työaika-autonomia (TAL 2.1 § 2. kohta). 

  • Diakonit, nuorisotyönohjaajat ja varhaiskasvatuksen ohjaajat siirtyvät työaikaan. Poikkeuksena ovat ne viranhaltijat, joilla on työaika-autonomia ja jotka tekevät työtä sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa työhön käytettävän ajan järjestelyjä (TAL 2.1 § 4. kohta). 

Työajattomuutta on tulkittava suppeasti. Se tarkoittaa sitä, että lain suomat mahdollisuudet poiketa työaikasääntelystä on tulkittava mahdollisimman pieniksi. Jos siis ei ole selvää, onko työntekijällä työaika-autonomiaa tai voidaanko häneen soveltaa jotakin työaikalain soveltamisalapoikkeuksista, on lähdettävä siitä, että työntekijä on työajallinen. 

Yllä olevia tulkintoja perustellaan seuraavassa. 

Työajattomuuden mahdollisuudet jatkossa 

Uusi työaikalaki astui voimaan 1.1.2020. Lain siirtymäaika kirkon osalta päättyy tänään 31.3.2020, kun Kirkon virka- ja työehtosopimus umpeutuu. Keskiviikosta 1.4.2020 alkaen uutta työaikalakia on noudatettava myös siltä osin kuin irtisanottu virkaehtosopimus on sen kanssa ristiriidassa. 

Jatkossa työajattomuus edellyttää kahta asiaa: 1) työaika-autonomiaa ja 2) sopivaa laissa olevaa soveltamisalapoikkeusta. Kirkon työmarkkinaosapuolten 9.3.2020 antama ohjeistus koskee ainoastaan työaika-autonomiaa. Soveltamisalapoikkeuksia siinä ei ole käsitelty. 

Työajattomuus edellyttää jatkossa sekä työaika-autonomian toteutumista että sopivan soveltamisalapoikkeuksen löytymistä. Muutoin viranhaltijan on oltava työajassa. Tästä kysymyksestä ei ole erimielisyyttä KiT:n ja liittojen välillä. 

Työaika-autonomia 

Työaika-autonomiasta kirkon työmarkkinaosapuolet antoivat 9.3.2020 yhteisen ohjeen. Ohje on julkaistu KiT:n yleiskirjeessä A3/2020

Kirkon työmarkkinalaitos on julkisesti väittänyt, että tämän viestin liitteenä oleva AKIn ohje olisi ristiriidassa yhteisen ohjeistuksen kanssa. AKIn ohjeen työaika-autonomiaa koskeva osuus on kuitenkin kopioitu tästä osapuolten yhteisestä ohjeesta ja on siksi yhtäpitävä yhteisen työaikaohjeen kanssa. AKI ja Pappisliitto ovat sitoutuneet tähän yhteiseen ohjeeseen työaika-autonomiasta. 

AKI ja Pappisliitto katsovat kuitenkin, että suuressa osassa seurakuntien hengellistä työtä työaika-autonomia ei kuitenkaan toteudu sellaisena kuin se yhteisessä ohjeessa esitetään. Tämä johtuu erityisesti ohjeessa esitystä kohdasta 3, jonka mukaan työntekijän pitäisi saada päättää itse työajastaan ollakseen työajaton. Tämä ei useimmiten toteudu siksi, että yhtäältä työnantaja sijoittaa direktio-oikeudellaan työntekijän kalenteriin merkittävän määrän työtehtäviä, ja toisaalta siksi, että työntekijä ei saa itse päättää minä päivinä työskentelee, koska työnantaja päättää hänen vapaapäivistään. Tämän johdosta AKI ja Pappisliitto katsovat, että työaika-autonomia toteutuu seurakuntatyössä vain poikkeustapauksissa. 

Soveltamisalapoikkeukset 

Työajattomuus edellyttää myös sitä, että laista löytyy sopiva soveltamisalapoikkeus. Ilman sopivaa soveltamisalapoikkeusta työajattomuus ei ole mahdollinen, vaikka työaika-autonomia toteutuisikin. Tämä asia ei riittävällä tavalla käy ilmi kirkon työmarkkinaosapuolten 9.3.2020 julkaisemasta yhteisestä ohjeistuksesta. 

Soveltamisalapoikkeuksia on työaikalain 2 §:ssä kuusi. Pappeihin ja kanttoreihin on edelleen mahdollista soveltaa uskonnollisia toimituksia suorittavien työntekijöiden soveltamisalapoikkeusta (2. poikkeus), jos näillä on työaika-autonomia ja jos näiden pääasiallinen työ on uskonnollisten toimitusten suorittaminen. Satunnaisesti uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat (esim. sairaalapappi, oppilaitospappi ja yhteisöpappi) eivät voi olla tämän poikkeuksen piirissä vaan lähtökohtaisesti siirtyvät työaikaan. 

Kirkon työaika-asetus, jota sovellettiin mm. diakonian, nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin, on kumottu uuden työaikalain astuessa voimaan 1.1.2020. Sitä ei siis enää voi soveltaa. Asetuksen sisältöä esitettiin uuden työaikalain valmisteluvaiheessa lisättäväksi suoraan lakiin siten, että 2. poikkeus olisi pitänyt sisällään myös muut uskonnolliset tehtävät kuin toimitukset, mutta eduskunta poisti tämän lisäyksen EU:n työaikadirektiivin vastaisena. Lähtökohtaisesti siis diakonit, nuorisotyönohjaajat ja varhaiskasvatuksen ohjaajat eivät voi jatkossa olla enää työajattomia. 

Tätä asiaa ei ole kirkon työmarkkinaosapuolten yhteisessä ohjeessa käsitelty lainkaan, koska yhteisestä tekstimuodosta ei saatu neuvottelutulosta. Kirkon työmarkkinalaitos olisi halunnut ohjeeseen maininnan siitä, että ne viranhaltijat, joihin aikaisemmin on sovellettu kirkon työaika-asetusta, ovat ryhmänä siirtyneet ns. 4. poikkeuksen (itsenäiset työntekijät) piiriin. Tämä tulkinta ei vastaa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kantaa siitä, että poikkeusta voi soveltaa sellaisiin tehtäviin, joita tehdään kokonaan tai lähes kokonaan työnantajan valvonnan ulottumattomissa. Kirkon työmarkkinalaitokselle ei sopinut kirjoittaa ohjetta siten, että soveltamisalapoikkeuksia olisi käsitelty eduskunnan hyväksymän kuvauksen mukaisesti. 

KiT on 31.3.2020 julkaissut oman ohjeen, jossa tämä eduskunnan määrittelyä laajentava tulkinta on edelleen esitetty. AKI ja Pappisliitto varoittavat seurakuntia siitä, että KiT:n ohjetta seuraamalla on todennäköistä, että seurakunta rikkoo työaikalakia ja joutuu näin ollen siitä korvausvastuuseen. 

Työaika vai työajattomuus? 

Virkaehtosopimuksen jälkivaikutuksen perusteella noudatettava työaikajärjestelmä on kirkon työmarkkinaosapuolten yhteisen ohjeen mukaisesti yleistyöaika tai toimistotyöaika. Kirkkoherrojen on syytä seurata kirkon työmarkkinaosapuolten yhteistä ohjetta työajan käyttöönotosta hengellisessä työssä. 

Voimassa olevia moduulityöaikasopimuksia on mahdollista noudattaa edelleen, mutta uusia moduulityöaikasopimuksia ei voi tehdä sopimuksettomassa tilassa. 

Seurakuntatyötä tekevien pappien ja kanttorien säilyminen työajattomina edellyttää sitä, että heidän työaika-autonomiansa taataan. Se tarkoittaa mahdollisuutta päättää itse työtehtäviensä ja vapaapäiviensä sijoittelusta. Muun papiston, diakonien, nuorisotyönohjaajien ja varhaiskasvatuksen osalta laissa ei ole sellaista poikkeusta, joka mahdollistaisi kaikkien viranhaltijoiden säilymisen työajattomana. 

Jos seurakunnassa on useita samaa työtä samankaltaisesti tekeviä viranhaltijoita, näiden työaikakohtelun tulee olla yhdenmukaista. Yleensä ei siis ole mahdollista, että työaikaan siirrettäisiin vain toinen kahdesta samaa työtä tekevästä viranhaltijasta. Tällainen ratkaisu on mahdollinen vain, jos voidaan konkreettisesti osoittaa, että työtehtävien kokonaisuus on työtehtävien sisällön erilaisuuden vuoksi järjestetty työnantajan toimesta niin erilaiseksi viranhaltijoiden kesken, että se perustelee erilaisen kohtelun.   

Miten työaikaa johdetaan? 

Uudessa tilanteessa on monille herännyt kysymyksiä siitä, miten tulisi menetellä, jos työaikaan siirrytään. Ensimmäinen tehtävä on päättää oikeasta työaikamuodosta, joka tähän asti työajattomuutta noudattaneille seurakunnille on ensisijaisesti yleistyöaika (38 h 45 min / vko), mutta työssä, josta yli puolet on toimisto-olosuhteissa, toimistotyöaika (36 h 45 min / vko). Työajasta päättää seurakunnan toimivaltainen viranomainen, joka useimmiten on kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto. 

Työajassa olevalle viranhaltijalle täytyy laatia työaikasuunnitelma (työvuoroluettelo) (KirVESTES 200 §). Työaikasuunnitelma laaditaan yleistyöajassa 1–4 viikon jaksoksi ja toimistotyöajassa viikon jaksoksi. Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Liukuvaa työaikaa on mahdollista käyttää kummassakin työaikamuodossa. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään vain osa työtunneista, siis työnantajan päättämä kiinteä päivittäinen työaika. 

Työvuoroluettelo on annettava työntekijöille hyvissä ajoin mutta aivan viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista. Työvuoroluettelo laaditaan koko jakson ajalle, ellei työ ole niin epäsäännöllistä, että täydellistä luetteloa työvuoroista on mahdotonta laatia. Tällöin työvuoroluetteloa täydennetään niin, että kukin työvuoroluettelo on kunkin viikon osalta tiedossa 7 päivää ennen työviikon alkua.  

Työaikaa on mahdollista seurata esimerkiksi Prime-/Katrina-järjestelmällä tai Excel-taulukolla. Monissa seurakunnissa on myös Visma Tiima -työajanseurantajärjestelmä, joka tuntee suoraan KirVESTES:n työaikamuodot ja soveltuu kännykkäsovelluksensa vuoksi hyvin työajan seuraamiseen myös hengellisessä työssä. Mahdollista on myös hankkia jokin monista nettipohjaisista kännykkään saatavista työaikalaskureista. Koska hengellinen työ on luonteeltaan liikkuvaa, kiinteä kellokortin leimauslaite ei ole yhtä soveltuva. 

Työaikaan siirtyvälle viranhaltijalle kuuluvat myös arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus (arkipyhälyhennys) sekä erilaiset työaikakorvaukset. Vaativuusryhmästä 601 ylöspäin työaikakorvauksia maksetaan vain lisä- ja ylityötunneilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan, mutta tätä alemmissa vaativuusryhmissä ylityökorvaukset ovat korkeampia ja lisäksi viranhaltijalle maksetaan myös sunnuntai-, aatto-, ilta- ja yötyö- sekä pitkän päivän korvauksia. Nämä määräytyvät samalla periaatteella kuin muillekin työajallisille viranhaltijoille ja työntekijöille. 

Joustotyöaika sopii hengelliseen työhön   

Uudessa työaikalaissa (13 §) on mahdollista sopia ns. joustotyöajasta sellaisissa tehtävissä, joissa työntekijä pystyy itse päättämään omasta työajastaan ainakin puolet. Joustotyöaika tuo sekä työnantajalle että työntekijälle mahdollisuuden joustavampaan työaikasuunnitteluun ja -seurantaan. Koska seurakuntien hengellisessä työssä on aikasidonnaisten tehtävien lisäksi myös mahdollisuuksia työajan itsenäiseen suunnitteluun, joustotyöaika sopii hengelliseen työhön erinomaisesti.  

Joustotyöajassa työntekijä on työaikalain alainen, mutta työajan suunnittelu ja seuranta on kevennettyä. Joustotyöajassa työnantaja ei laadi työvuoroluetteloa, ja työntekijä seuraa työaikaansa itse. Työntekijä raportoi työajankäytöstään työnantajalle sovitusti.  

Joustotyöajasta sovitaan työnantajan kanssa henkilökohtaisesti, ja joustotyöaikasopimus on myös mahdollista irtisanoa erikseen. Joustotyöaikasopimuksessa on sovittava ainakin 1) päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa, 2) viikkolevon sijoittamisesta, 3) mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle sekä 4) sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen. Työajan on tasoituttava keskimääräiseksi enintään 4 kk kestävän jakson aikana.  

Riitatilanteet 

Työaikalain soveltamiskysymyksestä ei voida sopia. Erimielisyystilanteissa noudatetaan työnantajan tulkintaetuoikeutta. Työntekijällä on mahdollista riitauttaa työnantajan tulkinta tuomioistuimissa, joissa työnantaja vastaa omaksumastaan laintulkinnasta. Koska työaikalain soveltamisessa ei ole kyse virkaehtosopimusasiasta, Kirkon työmarkkinalaitoksen ohjeen noudattaminen ei ole mahdollisen tuomion lieventämisperuste, vaan seurakunta kantaa asiassa kaiken vastuun. 

AKI ja Pappisliitto toivovat, että työaikalain soveltamisasia ratkaistaisiin seurakunnissa hyvässä hengessä ja yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Tässä yhteiskunnallisesti vaikeassa tilanteessa, jossa juuri nyt elämme, on ymmärrettävää, että valmistelut työaikaan siirtymiseksi eivät ole työmarkkinaosapuolten 9.3.2020 julkaiseman yhteisen ohjeen johdosta valmiita. Työaikaa on kuitenkin mahdollista seurata ja työaikakorvaukset maksaa takautuvasti. Liitot suosittelevat kirkkoherroille, että työaikaan siirtymisestä käydään avointa keskustelua kaikissa seurakunnissa henkilöstön kesken. 

Helsingissä 1.4.2020 

Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y. 

Minna Raassina  
puheenjohtaja, johtava kanttori

Jussi Junni 
toiminnanjohtaja, pastori

Suomen kirkon pappisliitto – Finlands kyrkas prästförbund r.y. 

Ulla Ruusukallio 
puheenjohtaja, rovasti

Mats Lindgård 
varapuheenjohtaja, domprost

På svenska

 


pdf liite

TYÖAJATTOMUUS JA TYÖAIKA SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON HENGELLISESSÄ TYÖSSÄ 1.4.2020 LUKIEN
Jäsenille
Jäsentietojen muutos

Liitto tarvitsee jäsenistään ajantasaiset tiedot hoitaakseen edunvalvontaa ja muuta toimintaansa tehokkaasti. Voit käydä itse tekemässä jäsentietojen muutokset jäsenrekisteriin. Samalla kannattaa tarkistaa kaikkien jäsentietojen ajantasaisuus. Pyydämme ilmoittamaan pikaisesti, aina kun Lue lisää

AKIn jäsenvakuutukset Vakuutusyhtiö Turvassa

AKI on vakuuttanut jäsenensä Vakuutusyhtiö Turvassa. Jäsenvakuutukset sisältävät vapaa-ajan matkustajavakuutuksen sekä matkatavaravakuutuksen. Vakuutettuina ovat liiton alle 70-vuotiaat jäsenet. 1.1.2020 tai sen jälkeen ... Lue lisää

Tapahtumakalenteri

Lokakuu Lue lisää

Usein kysyttyä
Sopimukset ja suositukset
Kannanotot

Tähän on kerätty kaikki mietinnöt, suositukset, raportit, lausunnot ja kannanotot, jotka koskevat AKIn ja sen perusliittojen toiminta-aluetta. Sivuilta löytyvät myös asiakirjat, jotka on laadittu ennen AKIn perustamista (1.1.2005). Lue lisää

Alaosastoille