AKIn toimintakertomus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

AKIn toimintakertomus 2016

Toimintakertomus on käsitelty AKIn valtuustossa 24.4.20176.  Kertomuksessa esitetään AKIn ja sen perusliittojen toiminta suhteessa vuodelle 2017 vahvistettuihin toimintasuunnitelmiin. Kertomuksen liitetiedot koskevat koko AKI-yhteisöä.
 


KERTOMUS AKI R.Y.:N TOIMINNASTA VUODELTA 2016

YLEISTÄ

Liiton toimintaa ovat vuoden 2016 aikana ohjanneet vuosiksi 2015–2018 hyväksytty tulevaisuusasiakirja sekä AKI-yhteisön perustoimintakuvaus. Luottamusmiestoiminta on pohjautunut vuosiksi 2016–2018 hyväksyttyyn luottamus­miesstrategiaan. Liiton viestintää on ohjannut vuosiksi 2015–2018 hyväksytty viestintästrategia. Toiminnassa ja edunvalvonnassa on noudatettu vuonna 2006 hyväksyttyä tasa-arvosuunnitelmaa.

LIITON HALLINTO

2.1. Valtuusto

Valtuustolla oli toimikautensa kolmas toimintavuosi. Valtuuston kokous pidettiin yksipäiväisenä huhtikuussa ja kaksipäiväisenä marraskuussa. Molemmissa kokokouksissa läsnäoloaste oli 37/40 eli 92,5 %.

Toimintavuoden aikana valtuusto hyväksyi sääntömääräisten asioiden lisäksi liiton kirkkopoliittisen sekä koulutus- ja työvoimapoliittisen asiakirjan.

2.2. Hallitus

Hallitus kokoontui suunnitelmakauden aikana yhdeksän kertaa perusliittojen hallitusten kokouksien yhteydessä ja yhden kerran sähköpostitse. Uusi hallitus vuosiksi 2017–2018 valittiin valtuuston syyskokouksessa 14.–15.11.2016. Läsnäoloaste hallituksen kokouksissa oli 93 %.

2.3. Toimikunnat ja työryhmät

Liitossa työskentelivät suunnitelmakauden aikana seuraavat pysyvät toimikunnat:

  • Crux-lehden toimituskunta, joka vastasi lehden toimituksellisesta linjasta sekä sisällön kehittämisestä. Toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolmesti.
  • Viestintätoimikunta, joka kehitti liiton viestintää. Toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolmesti.
  • Järjestösopimuksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli hyväksyä liiton puolesta kristillisten järjestöjen työehtosopimus sekä päättää sopimuksen neuvottelutavoitteista. Neuvottelukunta kokoontui toimintavuoden aikana neljästi.

Lisäksi liitossa työskentelivät seuraavat tilapäiset työryhmät:

  • Koulutus ja työvoimapoliittinen työryhmä, joka laati liiton koulutus- ja työvoimapoliittisen asiakirjan. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kolmesti.
  • Kirkkopoliittinen työryhmä, joka laati liiton kirkkopoliittisen asiakirjan. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana neljästi.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Liiton jäsenmäärä nousi 38 jäsenellä (laski 70 jäsenellä vuonna 2015) 5 709 (5 671) jäseneen. Kasvua jäsenmäärässä oli 0,7 % (- 1,2 %). Valmistuneiden työikäisten jäsenten määrä nousi 15 jäsenellä (laski 99 jäsenellä) 3 242 (3 227) jäseneen. Kasvua valmistuneiden työikäisten jäsenten määrässä oli 0,5 % (-3,0 %).

Keväällä toteutettiin jäsenhankintakampanja vastavalmistuneille ja syksyllä pidempään työelämässä olleille.

Yhteiskunnallisesti suuntautuneiden teologien järjestäytymisen tarpeellisuutta ja jäsenpalveluja selvitettiin ja päätettiin perustaa alan jäsenyhdistys AKIn alaisuuteen vuoden 2017 aikana.

NEUVOTTELUTOIMINTA

4.1. Evankelis-luterilaisen kirkon sopimusalue

Liitto osallistui kirkon sektorin sopimusneuvotteluihin JUKOn kautta Kirkon työmarkkinalaitoksen, Kirkon alan unionin ja Kirkon alat ry:n kanssa. Liiton asiantuntijat osallistuivat neuvotteluihin Kirkon työmarkkinalaitoksen pääryhmässä sekä viidessä pääryhmän alaisessa työryhmässä.

Helmikuussa saavutettu keskusjärjestöjen neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta neuvoteltiin keväällä 2016 ajalle 1.2.2017–31.1.2018. Työaikaa lisättiin 24 tunnilla kaikissa työaikajärjestelmissä ja lomarahaa vuosiksi 2017–2019 leikattiin 30 %:lla. Paikallinen sopiminen mahdollistettiin laajasti. Lisäksi kehitettiin luottamusmiessopimusta ja yhteistoimintasopimusta. Yleistyöaikakokeilua ja ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilua jatkettiin sopimuskauden loppuun.

4.2. Kristillisten järjestöjen sopimusalue

Liitto neuvotteli kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen PALTAn ja Kirkon alat ry:n kanssa. Helmikuussa saavutettu keskusjärjestöjen neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta neuvoteltiin keväällä 2016 ajalle 1.2.2017–31.1.2018. Työaikaa lisättiin 24 tunnilla paikallisesti sovittavalla tavalla ja paikallista sopimista täsmennettiin kilpailukykysopimuksen edellytysten mukaiseksi poistamalla liitoille alistaminen. Luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta parannettiin ja työaikapankista lisättiin runkosopimus.

4.3. Paikalliset neuvottelut

Luottamusmiesten rekrytointeja vailla oleviin seurakuntiin ja järjestöihin jatkettiin toimintavuoden aikana. Luottamusmiehiä koulutettiin liiton uuden luottamusmies­strategian käyttöön liiton omilla luottamusmieskursseilla. Liiton asiantuntijat toimivat paikallisten neuvottelujen tukena.

VAIKUTTAMISTOIMINTA

5.1. Kirkkopolitiikka

Toimintakauden aikana laadittiin liiton kirkkopoliittinen asiakirja. Asiakirjassa otettiin kantaa kirkon organisaatiota ja henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä muun ohella johtamisen kehittämiseen. Asiakirjalla on useita yhtymäkohtia Kirkon tulevaisuuskomitean lokakuussa julkaistuun mietintöön kirkon tulevaisuuden kehittämisestä.

Kirkolliskokousedustajia tavattiin kirkolliskokouskausien yhteydessä ja heitä tiedotettiin liiton ajankohtaisista asioista. Liiton jäseninä toimiville kirkolliskokousedustajille järjestettiin verkostoitumis- ja keskustelutilaisuus uuden kirkolliskokous­kauden aluksi.

5.2. Koulutus- ja työvoimapolitiikka

Toimintakaudella laadittiin liiton koulutus- ja työvoimapoliittinen asiakirja. Asiakirjassa otettiin kantaa liiton edustamien alojen perus- ja täydennyskoulutukseen sekä ajankohtaiseen työttömyystilanteeseen ja sen ratkaisemiseen.

Liitto osallistui Akavan koulutus- ja työvoimapoliittisen toimikunnan työskentelyyn varajäsenyyden myötä. Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin koulutusohjelman lakkauttamisen johdosta liitto oli yhteydessä Kirkkohallituksen sekä Oulun ammattikorkeakoulun päättäjiin, vaikuttamista tehtiin myös Akavan koulutuspoliittisten asiantuntijoiden kautta.

5.3. Yhteiskuntapolitiikka

Liitto osallistui Akavan eläkepoliittisen työryhmän työskentelyyn.

Liitto paransi osallistumistaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen liittymällä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK:iin.

KOULUTUSTOIMINTA

Liitto osallistui JUKOn luottamusmieskurssien toteutukseen kouluttamalla kirkon sektorin luottamusmiehiä kursseilla. JUKO järjesti tammikuussa kaksi kaksipäivästä kurssia kaikille jukolaisille luottamusmiehille. Kursseille osallistui 36 liiton jäseninä toimivaa luottamusmiestä.

Liitto järjesti syksyllä kaksi omaa kirkon sektorin luottamusmieskurssia sekä yhden luottamusmieskurssin yhteistyössä Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton kanssa. Liiton järjestämille kursseille osallistui 49 liiton jäsentä.

Liitto osallistui kirkollisen johtamisen forumin järjestelyihin yhdessä Kirkkopalvelujen, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Kirkon koulutuskeskuksen ja Kirkon alojen kanssa. Forumissa käsiteltiin seurakuntien rakennemuutosta, henkilöstöstrategiaa sekä julkisten palvelujen tuottamista. Forumiin osallistui 127 henkilöä.

Jäsenkoulutusta erityisesti vastavalmistuneiden työelämävalmiuksien kehittämistä varten ryhdyttiin suunnittelemaan, mutta toteutus siirtyi vuoden 2017 puolelle.

TUTKIMUSTOIMINTA

Työelämäjäsenten jäsenkysely toteutettiin helmikuussa. Siihen vastasi 618 jäsentä, vastausprosentti oli 19,9. AKIn ja perusliittojen imago oli samankaltainen Akavan imagon kanssa – noin 50 % piti imagoa hyvänä. SKUL:n jäsenet arvioivat oman liittonsa, AKIn ja Akavan imagon paremmaksi kuin SKPL:n jäsenet. Tärkein syy kuulua ammattiliittoon oli ansiosidonnainen työttömyysturva, joskin sen merkitys oli huomattavasti pienempi kuin akavalaisilla aloilla keskimäärin. AKIn jäsenistössä korostui ammatillisen järjestäytymisen yleinen merkitys ja järjestäytymisen mukanaan tuova työsuhdeturva. Ammatillista järjestäytymistä piti tarpeellisena lähes 80 % jäsenistä.

Tärkeimmiksi jäsenpalveluiksi nähtiin ammatillinen edunvalvonta, sopimusneuvottelutoiminta sekä lakimiesten ja asiantuntijoiden neuvontapalvelut. Jäsenten mielestä jatkossa tulisi panostaa erityisesti nuorten vastavalmistuneiden, määräaikaisten, työttömien ja pienituloisten edunvalvontaan.

AKIn jäsenistä sivutoimia oli 28 %:lla. Suurimman osan sivutoimi oli satunnaisia palkkioita tai laskutusta, mutta 4 %:lla kyse oli osa-aikaisesta yrityksestä. SKUL:n jäsenillä sivutoimia oli jonkin verran enemmän kuin SKPL:n jäsenillä.

AKIn jäsenet näkivät Suomen taloudellisen tilan huolestuttavana, mutta maan hallituksen esittämiin kilpailukykytoimenpiteisiin suhtauduttiin pidättyväisesti. Keskeisiksi parannuksiksi työehtoihin jäsenet näkivät nykyistä korkeamman palkkaustason sekä arkipyhäkorvausten saamisen hengelliseen työhön. Myös työaikaan siirtyminen sai kannatusta. Jäsenten työtaisteluvalmius oli melko alhainen, suurin osa ei kannattanut työtaisteluun ryhtymistä eikä ollut valmis sellaiseen osallistumaan.

VIESTINTÄ

Crux-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehden yleisteemana oli reformaatio ja merkkivuoteen valmistautuminen.

Verkkosivujen työelämätietopankki päivitettiin ajan tasalle. Verkkosivut siirtyivät suojatulle palvelimelle ja päivityksen jälkeen ne ovat responsiiviset. Sivujen kävijämäärät nousivat jonkin verran, kävijöitä oli keskimäärin 5 081 kävijää kuukaudessa (4 750). Kävijäennätys syntyi marraskuussa: 10 762 käyntiä (edellinen ennätys 7 109 syyskuussa 2015). 

AKIn sosiaalisen median suunnitelma valmistui ja hyväksyttiin alkuvuodesta.

Uutiskirjeitä lähetettiin 23 (19) kertaa. Näistä kaikille jäsenille suunnattuja uutiskirjeitä oli 10 (12) kappaletta. Luottamusmiehille aloitettiin lähettää syyskaudella uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kohdennettuja uutiskirjeitä eri jäsenryhmille, esimerkiksi työelämäjäsenille, kanttoreille ja kirkkoherroille. Sosiaalisessa mediassa viestittiin liiton Facebook-sivun kautta.

Jäsenten keskustelualueena toimii Facebook-keskusteluryhmä AKItaattori, jossa on mukana yli 900 jäsentä. Luottamusmiehille perustettiin luottamusmiesstrategian mukaisesti oma keskustelualue Facebookiin.

Perusliittojen paperiesitteiden uudistus käynnistyi loppuvuodesta. Sekä yleisesitteet että opiskelijaesitteet uudistetaan. Yhteistyökumppanina on graafinen suunnittelija Timo Saarinen.

JÄRJESTÖTOIMINTA JA AKIN ULKOSUHTEET

Liitto kuului jäsenenä keskusjärjestö Akavaan, neuvottelujärjestö JUKOon sekä akavalaisista yhteistyöjärjestöistä A-Lomat ry:hyn. Liitto oli myös Kirkkopalvelut ry:n sekä Veronmaksajien Keskusliiton jäsen. Liitto liittyi vuoden aikana jäseneksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:iin.

Liitto päätti vuoden aikana liittymisestä pienten liittojen yhteistyöjärjestö Vakavaan sekä Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestö Entreen. Liittymisillä pyrittiin parantamaan AKIn vaikutusmahdollisuuksia Akava-yhteisön sisällä sekä kehittämään yrittäjäjäsenten sekä silpputyötä tekevien edunvalvontaa.

Liitto osallistui puhe- ja läsnäolo-oikeuden turvin Akavan ja JUKOn hallitusten työskentelyyn. Liitolla oli edustaja Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa, Akavan opiskelijoiden työjaostossa, järjestötoimikunnassa ja eläkepoliittisessa työryhmässä sekä varaedustaja koulutus- ja työvoimapoliittisessa toimikunnassa. JUKOn kirkon neuvottelukunnassa liitolla oli puheenjohtajan paikka sekä neljä jäsenen paikkaa. Liitolla oli edustansa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon hallituksessa sekä JUKOn kautta Kirkon eläkerahaston johtokunnassa.

Kirkkohallituksen alaiseen kanttorikoulutuksen seurantaryhmään saatiin SKUL:n edustaja toimintavuoden alusta. Piispainkokouksen kanssa neuvoteltiin SKPL:n edustajan saamisesta teologikoulutustoimikuntaan, ja nimeämispyyntö saatiin loppuvuodesta.

HALLINTO, TALOUS JA TOIMISTO

Liitto työllisti toimintavuoden aikana 11 eri henkilöä, yhteensä 8,7 henkilötyövuotta. Toimiston vakinaista kokoonpanoa täydennettiin perusliittojen tarpeita täyttävillä projektityöntekijöillä.

Aluehallintovirasto toteutti syksyllä liitossa työsuojelutarkastuksen. Työilmapiiri todettiin erinomaiseksi. Kehittämistoimenpiteinä ennen tarkastusta liittoon hankittiin yhteinen työajanseurantajärjestelmä.

Akavatalon remontti päättyi ja liiton toimisto palasi omiin toimitiloihinsa loppiaisen jälkeen. Toimiston kalustus uusittiin vastaamaan uusittuja toimitiloja sekä ajanmukaisia ergonomisia tarpeita.

Taloushallinto sähköistettiin ja kirjanpitopalvelut ostettiin aikaisemmin itse tuotetun sijaan Tilitoimisto Untalalta.

Liitto rahoitti toimintansa jäsenliitoilta kerätyillä jäsenmaksuilla. Jäsenmaksu oli 1,12 % perusliiton jäsenen varsinaisesta palkasta. Edellisen vuoden alijäämän kattamiseksi kerättiin valtuuston myöntämällä valtuutuksella ylimääräinen 0,05 % jäsenmaksu.

 


pdf liite

Kertomus AKIn ja sen perusliittojen toiminnasta vuodelta 2016

Toimintakertomus liitteineen pdf-tiedostona sivun alalaidassa.

Kanttori-urkuriliiton toimintakertomus 2016

Pappisliiton toimintakertomus 2016