Pappi paitsiossa?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Pappi paitsiossa?

Kooste palasta PAPPI PAITSIOSSA?
Papiston päivät 2006
Koosteen kokosi Johanna Koivisto

Onko kirkolla ja papeilla mitään annettavaa tämän päivän ihmiselle? Tietävätkö papit itse, mihin heitä tarvitaan? Mikä on papin työssä olennaisinta ja luovuttamattominta? Näitä teemoja käsiteltiin Pappi paitsiossa?-palassa.

Ilmeisesti teemat kiinnostavat, koska palaan osallistui reilut 300 henkilöä. Puheenvuoroja ei yleisölle jaettu, vaan kaikkiin yleisölle osoitettuihin kysymyksiin vastattiin kollektiivisesti äänestämällä punaista tai vihreää.

Äänestysvälineistöksi penkkeihin oli jaettu kirkkohallituksen julkaisema Uskosta osallinen-mietintö, joka käsittelee nuorten aikuisten haasteita kirkossa. Äänestys aiheutti myös hämmennystä, koska perusteluja vastaukselle ei ollut mahdollista esittää. Toisaalta kaikki saivat mielipiteensä näkyviin.

Vieraiksi oli kutsuttu sekä kulttuurielämän vaikuttajia että pappeja, joita haastatteli RadioDein ohjelmapäällikkö Totti Toivonen. Palaa isännöivät Timo Helenius ja Johanna Koivisto, musiikista vastasi Lasse Sakara. Palan aluksi tunnelmaan viritti Riisuttu mies-elokuvan musiikkivideo. Sen antamaan
pappiskuvaan suurin osa läsnä olleesta papistosta ei löytänyt yhtymäkohtia
omassa elämässään. Sen sijaan näyttelijä Mikko Kouki kertoi järkyttyneensä, kun hän elokuvarooliaan varten kävi tutustumassa kirkon toimintaan ja useisiin pappeihin. Papit olivat kovin raadollisia ihmisten kohtaamisessa sekä puisevia ja ilottomia esimerkiksi jumalanpalveluksia toimittaessaan. Toisaalta Mikko Kouki kertoi myös siitä, miten hän ollessaan vakavasti sairaana sai lohtua kuvitteellisesta keskusteluista, joita hän kävi pappiystävänsä kanssa.

Mikko Kouki todisti myös siitä, miten kirkon jäsenyys ei ole itsestäänselvyys nuorelle urbaanille ihmiselle. Hän itse liittyi takaisin kirkkoon toimitusten, avioliiton ja lasten kasteiden takia. Tilastoja tutkimalla voi huomata, että toimituksia tärkeimpänä syynä kirkon jäsenyyteen pitävätkin alle 34-vuotiaat.

Hengelliset syyt korostuvat vasta keski-iän jälkeen. Kuopion Puijon seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Jaana Marjanen totesi, että toimitukset ovat kirkon ja pappien keskeisiä tehtäviä ja ne tulee hoitaa hyvin. Papin täytyy on tuoda armon ja toivon todellisuus eli evankeliumi ihmisten elämään. Papin haaste on pysyä omana itsenään, mutta säilyttää samalla kirkkaana mielessään se tehtävä, mihin on saanut kutsun.

Helsingin seurakuntayhtymässä nuorten aikuisten projektissa töitä tekevä Juha Petterson totesi, että toimitukset eivät riitä kaikille nuorille aikuisille kirkkoon kuulumisen syyksi. Pettersonin mukaan kirkon tulisi sanoittaa uudelleen sanomaansa, niin että se voisi kohdata nykyihmisen todellisuutta. Hän myös haastoi pappeja selventämään itselleen sitä, mikä merkitys kirkon jäsenyydellä on. Urbaani usko-tutkimuksen mukaan papeilla itsellään ei ole kovin selkeää näkemystä siitä, miksi ja mitä kirkko on tekemässä. Kirkon tulevaisuuden kannalta on tarpeen miettiä uusia välineitä nuorten aikuisten tavoittamiseksi.

Raikuvimmat aplodit puheenvuoroistaan sai dramaturgi ja ohjaaja Anna krogerus, joka kertoi omasta uskonnollisesta kasvustaan. Hän haastoi pappeja olemaan hengellisiä matkakumppaneita seurakuntalaisille. Anna Krogeruksen mukaan papeilta kaivataan selkeästi hengellisten asioiden esillä pitämistä ja keskustelua myös vaikeista teemoista, kuten kuolema ja armo. Toisaalta kirkko voi antaa tilaa myös hiljaa olemiseen ja sitä kautta uskon mysteerin kohtaamiseen. Salaisuuksien äärellä sanat ovat väkisinkin teennäisiä.

Omakohtaisen näkökulman keskusteluun toi myös Juhani Paasonen - ihka oikea
kirkosta eronnut nuori aikuinen. Hän kertoi olleensa aktiivinen seurakuntanuori, mutta eronneensa sen vuoksi, ettei voinut olla kirkon kanssa samaa mieltä esimerkiksi naispappeus- ja homoseksuaalisuuslinjauksista. Erityisesti kirkon virallinen linja tuntuu vanhoilliselta, vaikka yksittäisten kirkon työntekijöiden mielipiteet olisivat suvaitsevia.

Mihin pappia tarvitaan? Summa summarum: Keskustelukumppaniksi, hengelliseksi matkaseuraksi, ystäväksi, puhumaan Jumalasta ja pitämään esillä armoa ja toivoa. Pappi ei ole paitsiossa muutoin kuin ajamalla itsensä sinne. Ettei näin kävisi, tarvitaan keskustelua ja myös treeniä rajojen löytämiseksi. Siksi
vieraat saivat muistoksi jalkapallot ja neljä tolppaa. Koska yleiskeskusteluun ei palassa ollut varattu aikaa, se jatkui kiivaana messukeskuksen käytävillä ja
ravintolassa. Erinomaista niin.

Totti Toivonen ja Anna Krogerus