Mikä ihmeen leirityöaika?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Mikä ihmeen leirityöaika?

Leirityöaika on herättänyt paljon kysymyksiä seurakunnissa. Oheisesta tiedotteesta löytyvät faktat siitä, kuinka kesätyöläisen työaikaa tulisi leirillä seurata ja miten mahdollisesti kertyvät ylityöt täytyy korvata.
TYÖSUHTEISEN HENGELLISEN TYÖN TEKIJÄN LEIRITYÖ

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen pykälän 181 momentti 7, joka koskee työsuhteisen hengellisen työn tekijän leirityötä, on herättänyt seurakunnissa paljon kysymyksiä erityisesti kesätyöntekijöitä koskien.

KirVESTES:n pykälässä 140 korostetaan, että toisin kuin hengellistä työtä tekevät viranhaltijat, vastaavaa työtä tekevät työsopimussuhteiset työntekijät ovat työaikamääräysten piirissä. Tällaisia työntekijöitä ovat esimerkiksi lastenohjaajat, lähetys- ja pyhäkoulusihteerit sekä kesätyössä tai harjoittelussa olevat kirkollisten alojen opiskelijat. Näillä työntekijöillä on siis työaika, joka on luonnollisesti voimassa myös leirien aikana. Leirityötä tehdessään heidän kuuluu saada korvausta tekemistään ylimääräisistä työtunneista.

Uusi tilanne on syntynyt juuri leirityön korvaamisen myötä. Aiemmin leirityö on korvattu näille työntekijöille samalla tavalla kuin työajattomille hengellisen työn viranhaltijoille, eli ainoastaan leirivapaina ja leiripäivärahoina. Tämän vuoksi työaikoja ei ole yleensä leireillä seurattu eikä työvuoroja laadittu.

Leirityön suunnittelu

Leirityöaikaa koskevan momentin noudattaminen vaatii käytännössä sitä, että leirien aikataulua suunnitellaan etukäteen myös työntekijäresurssien näkökulmasta. Tämä voi monessa seurakunnassa tarkoittaa muutoksia vallitsevaan käytäntöön, mutta työaikasuunnittelu ei ole kohtuuttoman vaikeaa. Työvuoroja suunnittelemalla ja jakamalla pystytään takaamaan kaikkien työntekijöiden riittävä lepo leirin aikana.

Leirillä työaikaa voidaan haluttaessa pilkkoa niin, että työajan välissä on vapaa-aikaa - esimerkiksi toisen opettajan tuntien aikana tai leiriläisten vapaa-aikana. Tällöin työntekijä voi olla leirin käytössä taukojaan lukuun ottamatta aamusta iltaan. Työajan suunnittelun tulee aina lähteä kunkin leirin tarpeista ja suunnittelun lähtökohtana on hyvä käyttää leirin ohjelmaa. Tämän vuoksi leirien työaikojen suunnittelusta on mahdotonta antaa tarkkoja ohjeita. Ohessa on kaksi kuvitteellista esimerkkipäivää, jotka auttavat hahmottamaan asiaa.

Esimerkkipäivä 1:
klo 8.00-11.00 3 tuntia työaikaa
klo 11.00-13.00 2 tuntia vapaa-aikaa
klo 13.00-18.00 5 tuntia työaikaa
klo 18.00-20.00 2 tuntia vapaa-aikaa
klo 20.00-22.00 2 tuntia työaikaa
klo 22.00-8.00 10 vapaa-aikaa/lepoaikaa


Tällaisena leiripäivänä työntekijälle kertyy 10 tuntia työaikaa, eli hänen päivittäinen työaikansa 7 tuntia 39 minuuttia ylittyy 2 tunnilla ja 21 minuutilla. Tästä ylimääräisestä työstä työntekijä on oikeutettu saamaan korvauksen tunti tunnista -periaatteella vapaa-aikana tai vastaavasti 2 tunnin ja 21 minuutin palkan.

Esimerkkipäivä 2:
klo 7.30-12.00 4,5 tuntia työaikaa
klo 12.00-14.00 2 tuntia vapaa-aikaa
klo 14.00-19.00 5 tuntia työaikaa
klo 19.00-23.00 4 tuntia varallaoloa
klo 23.00-07.30 8,5 tuntia vapaa-aikaa/lepoaikaa


Tällaisena leiripäivänä työntekijälle kertyy 9 tuntia 30 minuuttia työaikaa, eli hänen päivittäinen työaikansa 7 tuntia 39 minuuttia ylittyy 1 tunnilla ja 51 minuutilla. Lisäksi hänelle on merkitty 4 tuntia varallaoloa, josta korvataan sopimuksen mukaan esimerkiksi yksi neljäsosa eli yksi tunti. Tällöin hänelle kertyy kaikkiaan 2 tuntia 51 minuuttia korvattavaa työaikaa.

Lisäksi leirin vuoksi menetetyt vapaapäivät korvataan joko aikana tai rahana. Mikäli työntekijä ei poistu leirin aikana leiripaikalta, hän on oikeutettu myös sopimuksen mukaisiin leiripäivärahoihin ja leirityöaikahyvityksiin (leirivapaat).

Vapaa-aika leirillä

Vapaa-aikaa leirillä on se aika, jolloin työntekijä ei ole sidottu työhön ja hän voi oleskella vapaasti leirialueella ja halutessaan myös poistua leirin alueelta. Poistuminen leirin alueelta merkitsee kuitenkin sitä, että oikeus leiripäivärahoihin ja leirivapaisiin katkeaa.

Vapaa-aikaa ovat myös nukkumisaika yöllä ja muut vastaavat lepoajat. Myöskään ruokailutauot eivät ole työaikaa, mikäli työntekijällä ei ole leiriläisten valvontavelvollisuutta. Se, että työntekijä ruokailee samaan aikaan ja samoissa tiloissa kuin leiriläiset, ei tee ruokailusta työaikaa.

Varallaolo

Leirin työaikoja suunnitellessa työntekijälle voidaan merkitä suunnitelmaan myös varallaoloa, joka eroaa vapaa-ajasta niin, että silloin työntekijä on velvoitettu olemaan leirin alueella ja hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Vapaa-aika ei kuitenkaan muutu varallaoloksi pelkästään sen takia, että työntekijän on oltava tavoitettavissa hätätapauksia varten. Jos varallaolija kutsutaan työhön, muuttuu varallaoloaika työajaksi.

Varallaolosta on maksettava korvausta, jonka suuruudesta on sovittu KirVESTES:n pykälässä 151. Leirillä kyseessä on lähinnä momentissa neljä mainittu vapaamuotoinen varallaolo. Tällöin varallaolosta annetaan korvausta harkinnan mukaan vapaa-aikana kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa varallaoloon käytetystä ajasta. Eli jos työntekijälle kertyy leirillä varallaoloaikaa vaikkapa 12 tuntia ja hänelle on luvattu korvata siitä vapaana neljäsosa, hän saa varallaoloajastaan 3 tuntia vapaata. Tarpeen vaatiessa varallaolokorvaus voidaan maksaa myös rahana.

Lisätietoja asiasta löytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksesta ja Kirkon sopimusvaltuuskunnan yleiskirjeestä A1/2005.
Jäsenille
AKIn jäsenten vapaa-ajan matkavakuutus

Vakuutusnro 102-2318 (Kirkon akateemiset AKI r.y. ryhmämatkavakuutus) Lue lisää

Tapahtumakalenteri

Vuosi 2018 Lue lisää

Usein kysyttyä
Sopimukset ja suositukset
Kannanotot

Tähän on kerätty kaikki mietinnöt, suositukset, raportit, lausunnot ja kannanotot, jotka koskevat AKIn ja sen perusliittojen toiminta-aluetta. Sivuilta löytyvät myös asiakirjat, jotka on laadittu ennen AKIn perustamista (1.1.2005). Lue lisää

Alaosastoille