Pappisliiton toimintakertomus 2016
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Hallituksen kertomus Suomen kirkon pappisliiton toiminnasta vuodelta 2016

Käsitelty valtuuston kokouksessa 24.4.2017

Yleistä


AKI‐yhteisön työnjaon mukaisesti Pappisliiton tehtäväalueena on vastata ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Toiminnan suuntaviivat ovat rakentuneet AKIn tulevaisuusasiakirjan ja Pappisliiton painopisteiden 2015–2018 pohjalle.

Toimintavuoden aikana jatkettiin Pappisliiton vuonna 2018 vietettävän 100-vuotisjuhlan valmistelua. Historiateoksen kirjoittaja dosentti Esko M. Laine aloitti työnsä syyskuun alussa. Historiatoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Pappismatrikkelista pyydettiin ja hyväksyttiin tarjous Mediaviisi Oy:ltä.

AKIssa aloitti projektityöntekijänä TM Laura Leipakka tehtäväalueenaan mm. Pappisliiton historia- ja matrikkeliprojekti sekä Pappisliiton 100-vuotisjuhlat.

Pappisliitto jakoi ensimmäistä kertaa viestintäpalkinnon Ylivieskan kirkkoherra Timo Määtälle hänen ansiokkaasta viestinnästään Ylivieskan kirkon palon yhteydessä.

Vuoden papiksi valittiin sairaalapastori Merja Hållfast Helsingistä.  Tieteellisen apurahan 6.000 euroa sai HY:n jatko-opiskelija Petri Tikka väitöstutkimukseen, joka käsittelee kristillistä toivoa luterilaisesta näkökulmasta. Käytännöllisen apurahan 6.000 euroa sai apurahatutkija Meri-Anna Hintsala ylläpitääkseen kirkkotekstiilejä ja papin asusteita välittävää yhteisöllistä verkkopalvelua.

1. Jäsenten rekrytointi


Suunnitelma:

Aktiivista rekrytointitoimintaa jatketaan opiskelijoiden, valmistuneiden ja niiden papiksi vihittävien parissa, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Erityisesti vastavalmistuneiden rekrytointiin kiinnitetään huomiota järjestämällä liittymiskampanja. Kampanjoinnissa hyödynnetään palkansaaja-keskusjärjestöjen kolmivuotista Mikä fiilis -yleiskampanjaa, joka päättyy vuonna 2016.

Kiinnitetään huomiota jäsenpitoon. Jäsenetuja pidetään esillä ja vuoro-vaikutuksessa jäseniin pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta niin, että jäsenet kokisivat liiton tärkeäksi. Tavoitteena on nostaa järjestäytymisastetta yhdellä prosenttiyksiköllä.

Jäsenhankinnassa alaosastojen jäsenet, valtuutetut ja hallituksen jäsenet ovat avainasemassa. Liiton toimistolla on erityinen vastuu opiskeli-joiden ja vastavihittyjen pappien rekrytoinnista.

Toiminta:     

Pappisliiton kokonaisjäsenmäärä oli 4511 vuoden 2016 lopussa ja se oli lisääntynyt 44 hengellä (4467). Täyttä jäsenmaksua maksaneiden määrä oli 2077 ja se oli vähentynyt 31 hengellä (2108). Liittyneitä ja eronneita oli vuoden aikana seuraavasti (eronneet suluissa, jälkimmäinen luku = erotetut):

  2016 2015 2014 2013
Varsinaiset
jäsenet
62
(41+6)
78
(39+8)
62
(29+11)
73(32)
Maisterijäsenet 29 (11) 40 (1+1) 28 (4) 18 (3)
Kaksoisjäsenet 7 (1) 3 (4) 2 (2+7) 5 (3)
Eläkeläisjäsenet 0 (23) 4 (32) 2 (29) 1 (29)
Opiskelijajäsenet 119 (63) 131 (64) 111 (53) 174(51)
Yhteensä 217
135+6=141)
256
(140+9=149)
205
(117+18=135)
271(118)

 

Alkuvuodesta järjestettiin edellisen vuoden tapaan jäsenkampanja vastavalmistuneille. Loppuvuodesta lähestyttiin kirjeitse neljän hiippakunnan alueella asuvia liittoon kuulumattomia pappeja ja kanttoreita. 

Arviointi:

Täyttä jäsenmaksua maksavien vuosittainen vähentyminen johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyy enemmän jäseniä kuin uusia liittyy. Järjestäytymisaste nousi yhden prosentin kaikkien jäsenten kohdalla, mutta täyttä jäsenmaksua maksavien lukumäärä pieneni.

Akava ei enää vuonna 2016 ollut mukana Mikä fiilis –yleiskampanjassa.  

2. Koulutuspolitiikka ja opiskelijatoiminta


Suunnitelma:

Opiskelijatoiminnasta vastaava asiantuntija ja opiskelijatoimikunta suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä sellaista toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa kolmessa tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti liiton opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäseniä palvellaan järjestämällä tilaisuuksia esimerkiksi edunvalvontaan, työelämään ja ammatti-identiteettiin liittyen.

Koulutuspoliittista edunvalvontaa ja opiskelijatyötä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa. Suhteet yhteistyötahoihin pidetään hyvinä ja välittöminä. Seurataan kirkon teologikoulutustoimikunnan raportteja koulutustilanteesta ja otetaan tarvittaessa kantaa teologien koulutustarpeeseen.  Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux-lehdessä.

Toiminta:

Asiantuntijan apuna Pappisliiton opiskelijatoiminnassa toimii opiskelijatoimikunta. Opiskelijajäseniin oltiin vuoden aikana yhteydessä mm. kesätyöinfojen ja rekrytointitilaisuuksien kautta. Syksyllä asiantuntija osallistui aktiivisesti uusille opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin. Helsingissä tarjottiin tiedekunnan tutoreille infotilaisuus aamupalan yhteydessä. Yhdessä muiden akavalaisten ammattiliittojen kanssa osallistuttiin isoihin fuksitapahtumiin. Liitto oli näkyvästi mukana Helsingin ja Joensuun ainejärjestöjen vuosijuhlissa, ylläpitäen myös neuvonta‐ ja esittelypistettä vuosijuhlapäivinä. Hallituksille järjestettiin saunailta vuoden alussa. Liiton järjestämälle teologiristeilylle osallistui noin 160 teologian opiskelijaa.

Hyviä yhteistyösuhteita tiedekuntien keskeisiin tiedekuntien ja ainejärjestöjen henkilöihin ylläpidettiin. Yhteyksiä tiedekuntiin vaalittiin myös mm. valmistuneiden juhlien kahvitarjoiluiden muodossa. Opiskelijatoimikunnan jäsenet toimivat liiton kontaktihenkilöinä omissa opiskelijayhteisöissään ja kirjoittivat Cruxin opiskelijavinkkeleitä. Liiton opiskelijajäsenistä koottu joukkue osallistui ammattiyhdistysten jalkapalloturnaukseen AKI-liittojen nimellä.

Koulutuspoliittista edunvalvontaa edesauttoi integroituminen akavalaiseen koulutus- ja työvoimapoliittiseen toimikuntaan varajäsenyyden kautta. Pitkäjänteinen vaikuttaminen toi paikan teologikoulutustoimikunnassa kausille 2017-2018. Liitto kutsuttiin tutustumaan toimikunnan kokoukseen jo syksyllä 2016. 

Arviointi:

Toiminta täytti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö ainejärjestöjen, yliopiston henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien kanssa on erittäin toimivaa. Pappisliitto on arvostettu toimija, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Uusia toimintamuotoja ja ideoita kehitetään jatkuvasti. Liitto tavoittaa opiskelijat hyvin ja Pappisliitto on tunnettu opiskelijoiden keskuudessa. Liitolla on ammattiliitoksi poikkeuksellisen hyvä näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa. Liiton jalkautuminen myös vapaa-ajan tapahtumissa teologiristeilystä urheilutapahtumiin edistää tunnettavuutta merkittävästi.

Uusien opiskelijoiden rekrytointi liiton jäseniksi varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi rekrytoida uusia jäseniä. Opiskelijajäseneksi liittyi hieman vähemmän opiskelijoita kuin edeltävä vuotena. Jäsenrekrytointi on haasteellisempaa kuin aikaisempina vuosina, johtuen pitkälti kirkon huonommasta rekrytointitilanteesta ja muiden koulutuslinjojen kasvaneesta suosiosta.

Koulutuspolitiikassa jäsenyys teologikoulutustoimikunnassa oli useamman vuoden vaikuttamisen tulos. Teologikoulutustoimikunnan jäseneksi kutsuttiin samalla myös Kirkon alojen edustaja, jota voidaan pitää vähintäänkin kummallisena ratkaisuna. Pappisliiton ja etenkin tulevan teologiliiton edunvalvonnan ja vaikuttamisen keinoja tulee miettiä tulevaisuudessa, niin että kuva kaikkien teologien edunvalvojana ja ylivoimaisesti suurimpana edustajana on selvä kaikille sidosryhmille. Kirkastunut kuva auttanee myös uusien jäsenten rekrytoinnissa.

3. Liiton talous


Suunnitelma:

Jäsenmaksut ovat liiton merkittävin tulonlähde. Tämä edellyttää jatkuvaa huomion kiinnittämistä jäsenhankintaan ja jäsenten sitouttamiseen.

Liiton varojen sijoittaminen turvallisesti mutta tuottavasti on ammattisijoittajien hoidettavana. Valitut sijoittajat ovat sitoutuneet vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Pappisliitolle laaditaan vuoden 2016 aikana sijoitussuunnitelma. 

Toiminta:

Jäsenmaksut säilyivät entisellään. Luottamusmiehenä toimimista palkittiin myöntämällä luottamusmiehille jäsenmaksualennus portaittain edustettavien määrän mukaan. Sijoitussuunnitelman laatiminen käynnistettiin.

Arviointi:

Liiton talous toteutui suunnitelman mukaisesti. Ylijäämää jäi suunnitellusti kattamaan Akavatalon remontista aiheutuneita kuluja. Kulujen kattaminen ajoittuu viidelle vuodelle.

4. Johtajuuden ja työyhteisötaitojen tukeminen


Suunnitelma:

Johtajuutta ja työyhteisötaitoja käsitellään Crux-lehdessä. Tiedotetaan johtajuutta tukevista koulutusmahdollisuuksista. Järjestetään keväällä kirkkoherroille jäsenristeily, jolla he saavat vertaistukea, koulutusta sekä tietoa ja mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista. Kokoontumisessa järjestetään myös osio, jossa keskitytään kirkkoherran jaksamiseen esimiestyössä.

Selvitetään myös väliportaan johtajien koulutustarpeita ja etsitään keinoja väliportaan johtajien tukemiseksi ja tehtäväkuvausten selkiinnyttämiseksi.

Toiminta:

Kirkkoherroille järjestettiin kolmas Koulutusta ja vertaistukea –risteily, jolle osallistui 25 kirkkoherraa eri puolilta Suomea. Koulutuksen teemat olivat Johtamisen hyviä käytäntöjä, Johtamisen erityiskysymyksiä sekä ajankohtaisasiat. Kouluttajina toimivat kirkkoherra Timo Paukkala, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma, toiminnanjohtaja Jussi Junni, apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo ja liiton puheenjohtaja Eija Nivala. 

Arviointi:

Kirkkoherroille suunnattu risteily sai positiivisen vastaanoton. Aiheet koettiin tarpeellisiksi ja keskustelu oli innostunutta. Väliportaan johtajien tukemiseksi suunniteltiin koulutusta seuraavalle vuodelle, mikä hyväksyttiin toimintasuunnitelmaan.

5. Jäsenten tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä


Suunnitelma:

Talouden tiukentuessa pappien virkoja on jo ryhdytty vähentämään tai niitä jätetään täyttämättä. Liitto toimii virkojen säilyttämisen puolesta ja aktivoi alaosastoja ja luottamusmiehiä seuraamaan tilannetta seurakunnissa ja kiinnittämään huomiota siihen, että perustehtäviin riittää työvoimaa myös kiristyvässä taloustilanteessa.

Käsitellään Crux-lehdessä papin työn muuttuvaa toimintaympäristöä ja siitä nousevia haasteita. Seurataan teologien työllisyystilannetta ja kiinnitetään erityistä huomiota pätkätöissä olevien tukemiseen.

Tiedotetaan yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja tukitoimista työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit voivat jakaa kokemuksiaan ja kehittää omaa toimintaansa. 

Kannustetaan jäseniä osallistumaan rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen keskusteluun sekä yhteistyöhön alueellisten ja valtakunnallisten vaikuttavien tahojen kanssa.

Edistetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Toiminta:

Papinvirkojen määrää seurakunnassa pohtinut työryhmä viimeisteli asiakirjan. Virkojen määrää ei nykytilanteessa voi määritellä, koska seurakunnat ovat niin erilaisia väestöpohjaltaan ja toimintatavoiltaan. Uudessa kannanotossa esitetään kriteereitä, joiden perusteella virkojen tarvetta voidaan arvioida. Kannanotto päätettiin julkistaa vuoden 2017 puolella.

AKIn hakemat ammattikohtaiset Aslak- ja Tyk-kurssit lopetettiin vuoteen 2016 ja niiden tilalle tulee Kiila-kuntoutus. Kuntoutus tarjoaa tilaisuuden vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit jakavat kokemuksiaan ja kehittävät omaa toimintaansa. Vuosittain on alkanut yksi Tyk-kurssi ja kaksi Aslak-kurssia, jotka ovat pääsääntöisesti olleet yhteisiä papeille ja kanttoreille. Aslak- ja Tyk-kurssien viimeiset jaksot olivat syksyllä.

Arviointi:

Jäsenten tukemiseen liittyvät toiveet ovat erittäin laaja-alaisia ja siten haasteellisia toteuttaa. Cruxin avulla voidaan nostaa esille joitakin aihepiirejä. Parhaiten toimii yksilöllinen neuvonta kussakin erityistapauksessa. Aslak- ja Tyk-kurssit ovat olleet täynnä, tästä eteenpäin jäsenistölle haetaan Kiila-kursseja.

6. Kollegiaalisuus ja alaosastotoiminta


Suunnitelma:

Alaosastoja informoidaan ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista uutiskirjeillä. Aktivoidaan alaosastoja kokoontumaan ja järjestämään tapahtumia alaosastojen erityisavustuksen tuella. Liiton työntekijät vierailevat alaosastojen kokouksissa ja muissakin pappien kokoontumisissa. Kokoontumisissa painotetaan kollegiaalisuuden merkitystä, samoin alaosastokirjeissä ja muussa viestinnässä.

Erityisesti etsitään keinoja tukea nuoria pappeja työssä jaksamisessa. Kannustetaan alaosastojen toimihenkilöitä osallistumaan AKIn alaosastoseminaareihin. Tuetaan alaosastojen uudelleen perustamista paikkakunnilla, joilla toiminta on hiipunut.

Toiminta:

Pappisliitolla on 22 alueellista ja yhdeksän valtakunnallista alaosastoa sekä ruotsinkielinen Finlands svenska prästförbund (Borgå stift). Mikkelin alaosasto vietti syksyllä 100-vuotisjuhliaan, liitosta oli pyydetty tilaisuuteen juhlapuhe. Juhlan keskellä pohdinnassa oli alaosaston toiminnan jatkuminen, sillä alaosasto oli hiipumassa. Jatkoon kannusti liiton stipendi alaosaston toiminnalle.

Alaosastojen erikseen anottavan 570 euron lisämäärärahan suuremman tapahtuman järjestämistä varten sai 15 alaosastoa, joista kuusi oli valtakunnallisia.

Kollegiaalisuuden merkitystä pidettiin esillä alaosastokirjeissä ja jäsenten tapaamisissa. Liiton edustajat vierailivat alaosastotapaamisissa seuraavasti: Turun arkkihiippakunnan papiston päivä, KirkKauEs, Vankilapapit, Mikkelin seudun teologit, Helsingin papit ja Salon Annat ja Laurit.

Marraskuussa järjestettiin AKIn jäsenille jäsentilaisuus ruokailun ja saunomisen merkeissä Maata Näkyvissä festareiden yhteydessä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä KNT:n kanssa tapahtuma-alueen ulkopuolella.

Arviointi:

Alaosastojen toiminta on aaltomaista, välillä ollaan pohjalla ja välillä toiminta vilkastuu. Hyvin toimivissa alaosastoissa toiminta nähdään tarpeellisena ja kollegiaalisuutta tukevana. Huonosti toimivien alaosastojen vetäminen on turhauttavaa, jos väkeä ei saada liikkeelle. Liitolle tämä on ollut ikuisuuskysymys ja näyttää sellaisena jatkuvan. Jotakin uutta potkua tai toiminnan uudelleen muotoilua alaosastotoiminta tarvitsisi.

7. Ammatillinen koulutus ja opintomatkat


Suunnitelma:

Pidetään koulutuskysymyksiä esillä kotisivuilla ja Crux-lehdessä yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Kannustetaan pappeja kouluttautumaan ja seurataan jäsenistön koulutustarpeita sekä lisä- ja jatkokoulutuksen tarjontaa ja tarkoituksenmukaisuutta.

Vuonna 2016 järjestetään kolme opintomatkaa Pappisliiton jäsenille ja heidän puolisoilleen. Huhtikuussa toteutetaan pyhiinvaellus, joka suuntautuu Sarriasta Santiago de Compostelaan ja sieltä Finisterraan, ”maailman ääreen”. Pyhiinvaelluksella liitytään Santiagon tien perinteeseen ja tutustutaan pyhiinvaelluksen historiaan ja nykypäivään. Tavoitteena on oman spiritualiteetin hoitaminen ja rukouselämän syventäminen.

Elokuussa järjestetään opintomatka Venäjälle Petroskoin suomalais-ugrilaiseen teologikokoukseen. Kokoontumisen teemana on ”Luterilainen ja ekumeeninen”. Kokouksen päätteeksi osallistujat tutustuvat Inkerin kirkon seurakuntiin Karjalan, Länsi-Inkerin ja Pietarin rovastikunnissa.

Lokakuussa järjestetään opintomatka Lutherin jalanjäljille Saksaan. Kohteina ovat Lutherin elämään liittyvät kaupungit kuten Eisenach, Erfurt, Eisleben ja Wittenberg. Opintomatkan tavoitteena on tutustua uskonpuhdistuksen syntysijoihin ja saada valmiuksia reformaation merkkivuoden valmisteluihin ja toteutukseen seurakunnassa.

Jäsenistölle myönnetään entiseen tapaan matka-apurahoja ulkomaisiin opintomatkoihin.

Toiminta:

Pappisliitto järjesti huhti-toukokuussa pyhiinvaelluksen, joka suuntautui Portugalin Portosta Santiago de Compostelaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin luopumaan, koska osuudella Santiagosta Finisterraan päivämatkat olisivat muodostuneet liian pitkiksi. Osuudelta ei löytynyt majapaikkoja näin isolle ryhmälle. Matkalle ilmoittautui 19 osallistujaa. Matkanjohtajina toimivat Merja Laaksamo ja Sakari Kiiskinen.

Elokuussa tehtiin opintomatka Petroskoihin suomalais-ugrilaiseen teologikokokoukseen. Paluumatka toteutettiin yhdessä Kirkkohallituksen delegaation kanssa. Kokouksen teemana oli Luterilainen ja ekumeeninen. Kokouksesta syntyi jälkipyykkiä, kun huomattiin, että naispuolisten pappien pantakauluksia oli kokouksesta julkaistuissa valokuvissa photoshopattu näkymättömiin.

Lokakuussa järjestettiin opintomatka Saksaan Lutherin jalanjäljille. Matkan kohteina olivat Lutherin elämään liittyneet kaupungit. Matkalle osallistui 24 henkeä sekä matkanjohtajat Esko M. Laine ja Merja Laaksamo.

Arviointi:

Kaikki opintomatkat saivat hyvän palautteen matkalaisilta ja tavoitteiden koettiin toteutuneen. Portugalin osuus vaelluksella oli traaginen, koska osuudella yksi pyhiinvaeltaja loukkaantui ja yksi vaeltaja menehtyi auto-onnettomuudessa.

8. Kansainvälinen toiminta


Suunnitelma:

Nordiska Prästförbundens samarbetsorgan NPS kokoontuu vuonna 2016 Islannissa. Pappisliitto lähettää kokoukseen kolme edustajaa.

Suomen vuoro on järjestää vuonna 2016 Porvoo Communion Pastoral Conference Porvoossa syyskuun alussa. Kokoukseen osallistuvat Porvoon sopimuksen osapuolten edustajat Pohjoismaista ja Englannista.

Vuonna 2016 järjestetään myös seuraava eurooppalaisten pappien ja pappisliittojen edustajien konferenssi, Konferenz Europäischer Pfarrverbände (KEP). Konferenssi pidetään Bad Urachissa Saksassa. Pappisliitto lähettää konferenssiin 2–3 edustajaa.

Toiminta:

Nordiska Prästförbundens Samarbetsorgan NPS

NPS-kokous pidettiin kesäkuussa Islannissa. Kokouspaikkana oli Reykjavik, josta tehtiin retket Heimøeniin ja Skálholtiin. Pappisliiton edustajat kokouksessa olivat Eija Nivala, Aino-Karin Lovén ja Merja Laaksamo. NPS:n puheenjohtajamaana vuosina 2017–2018 on Suomi. NPS:n puheenjohtajaksi valittiin Stina Lindgård (Prästförbundetin puheenjohtaja).

Porvoo Communion Pastoral Conference

Porvoo Communion Pastoral Conference järjestettiin Suomessa 1.-6.9.2016 Porvoossa. Kokouksen aiheena oli Extended Hospitality beyond our Comfort Zone. Luennoitsijoina toimivat Hans Krause, Jenni Spännäri, Marjaana Toiviainen sekä Björn Vikström.

Suomen edustajina Pappisliitosta olivat Tuomas Antola, Jussi Junni, Kukka-Maaria Kalpio, Hans Krause, Merja Laaksamo ja Stina Lindgård, sekä kirkkohallituksen edustaja Ville Aalo Tampereelta. Lisäksi ohjelmaan osallistui piispa Erik Vikström.

Ulkomaalaisia osanottajia oli kahdeksan, suurin osa Englannista. Muista pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta ei ollut osanottajia. Kaikki ulkomaalaiset vieraat olivat yksityismajoituksessa Porvoon ympäristössä.

Konfrenz Europäischer Pfarrverbände KEP

KEP-konferenssiin Saksan Bad Urachissa osallistuivat hallituksen jäsenet Raija Korhonen ja Petri Rask. Kokouksessa oli osallistujia kolmentoista maan protestanttisista pappisliitoista: Norja, Tanska, Saksa (kolmesta eri liitosta), Ranska, Itävalta, Sveitsi, Hollanti, Puola, Romania, Unkari, Tsekki, Slovakia ja Suomi.

Arviointi:     

NPS ja KEP avasivat ikkunoita muiden pappisliittojen toimintaan. Monet kysymykset ovat yhteisiä Pohjoismaille, kun taas KEP-osallistujien joukossa oli monia vähemmistökirkkoja omine ongelmineen.

PCPC-kokous onnistui hyvin ja palaute järjestäjille oli erittäin positiivinen. Kokouksen osallistujamäärä olisi voinut suurempi, vaikka osallistumiselle onkin olemassa kiintiöt. Pohjoismaiden poissaolo kiinnitti huomiota.


pdf liite

Pappisliiton toimintakertomus vuodelta 2016