Kanttori-urkuriliiton säännöt
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Suomen Kanttori-urkuriliiton säännöt

Nimi ja kotipaikka


Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan liitoksi, nimi on Suomen Kanttori-urkuriliitto - Finlands Kantor-organistförbund r.y. Liiton kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

Tarkoitus

2 §
Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee aloitteita, järjestää kokous- ja neuvottelutilaisuuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, neuvottelee ja tekee sopimuksia jäsentensä puolesta sekä edustaa jäsenistöään.
Liitto voi kuulua sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joiden jäsenyys edistää liiton tarkoituksen toteuttamista.

3 §
Liitolla on oikeus hankkia, omistaa ja hallita omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja käyttää niitä 2 §:ssä mainituissa tarkoituksissa lahjoittajien ja testamentintekijäin määräysten mukaisesti.

Jäsenet

4 §
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanttorin virkaan kelpoistavan tutkinnon suorittanut kanttori. Kirkkomusiikin opiskelija voi liittyä liiton opiskelijajäseneksi. Liitolla voi olla kannattajajäseninä yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea liiton toimintaa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus.

Valtuusto voi kutsua liiton kunniajäseneksi hallituksen esityksestä henkilöitä, jotka ovat toimineet ansiokkaalla tavalla liiton tarkoituksen toteutumiseksi.

Äänioikeus on liiton varsinaisella jäsenellä.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5 §
Liitolla on oikeus kantaa jäseniltään jäsenmaksua, jonka suuruuden valtuusto vuosittain määrää kullekin jäsenryhmälle erikseen.

Kunniajäsenet ja ennen 1.1.2012 eläkeläisjäseniksi siirtyneet ovat jäsenmaksusta vapaat.

6 §
Jäsen, joka haluaa erota liitosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen pu-heenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta valtuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan heti. Jäsen on velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksunsa eroamishetkeen saakka.

7 §
Jäsen voidaan erottaa sillä perusteella, että hän on toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut liittoa.
Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenellä on tilaisuus selityksen antamiseen.

Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on jättänyt maksamatta liiton jäsenmaksun vähintään kuuden kuukauden ajalta sen erääntymisestä lukien.

8 §
Liiton jäsenet voivat muodostaa alueellisia tai muuta perustetta seuraavia rekisteröityjä alaosastoja, joiden tulee toimia liiton tarkoitusperien mukaisesti. Alaosastojen tulee tehdä ilmoitus säännöistään ja niiden muutoksista liiton hallitukselle. Alaosastojen säännöissä tulee mainita, että

1) alaosasto on Suomen Kanttori-urkuriliitto - Finlands Kantor-organistförbund ry:n alaosasto

2) alaosaston jäseneksi voi liittyä vain liiton jäsen.

3) alaosaston on toimitettava liitolle ilmoitus puheenjohtajastaan ja sihteeristään sekä esitettävä toimintakertomus vuosittain helmikuun 15. päivään mennessä

Alaosastot eivät ole liiton jäseniä.

Valtuusto

9 §
Valtuuston jäsenet valitaan liiton varsinaisista jäsenistä liittoäänestyksellä, joka toimitetaan postitse taikka valtuuston niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Valituiksi tulevat vertauslukujensa suuruusjärjestyksessä eniten ääniä saaneet ehdokkaat kustakin hiippakunnasta. Valtuustopaikat jakautuvat hiippakuntien kesken niiden jäsenmäärien suhteessa niin, että valituksi tulee yhteensä 12 jäsentä, ainakin yksi jokaisesta hiippakunnasta.

Vaali toimitetaan joka neljäs vuosi tammi-maaliskuun aikana.

Vaali, jossa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, toimitetaan ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin ehdokaslistalla eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.

Varajäseniksi tulevat hiippakunnittain vertauslukujensa suuruusjärjestyksessä ne, joita ei ole valittu jäseniksi.

Tarkemmat määräykset vaalista annetaan vaalijärjestyksessä, jonka valtuuston kokous vahvistaa vaalivuotta edeltävänä vuonna.

10 §
Jos valtuuston jäsenen paikka vapautuu, hallitus kutsuu hänen tilalleen varajäsenen.

Jos valtuuston jäsen ei voi osallistua valtuuston kokoukseen, on varajäsenellä oikeus toimia varsinaisena jäsenenä siinä kokouksessa.

11 §
Valtuusto käyttää liiton päätäntävaltaa. Valtuuston kokouksessa on jokaisella valtuutetulla yksi ääni.
Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä.

12 §
Valtuuston varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi siten, että kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Tarpeen mukaan pidetään valtuuston ylimääräisiä kokouksia.

Valtuusto kokoontuu hallituksen kutsusta. Valtuuston ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos valtuuston kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa valtuuston jäsenistä tai 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Valtuuston kevätkokouksessa

1) esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta sekä liiton tilinpäätös edelliseltä vuodelta,

2) vahvistetaan tilintarkastajien lausunnon perusteella edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,

3) esitetään hallituksen työmarkkinakatsaus

4) keskustellaan ja tarvittaessa päätetään liiton tavoitteista ajankohtaisissa asioissa.

Valtuuston syyskokouksessa

1) vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten

2) päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista

3) päätetään liiton puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta

4) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio

5) valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi

6) valitaan hallituksen jäsenet sekä varajäsenet

7) valitaan seuraavaa tilikautta varten kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

8) esitetään hallituksen työmarkkinakatsaus

9) keskustellaan ja tarvittaessa päätetään liiton tavoitteista ajankohtaisissa asioissa.

Liiton sääntöjen muuttamisesta, liiton purkamista tarkoittavista esityksistä, ohje- ja johtosääntöihin tehtävistä muutoksista sekä mahdollisesti muista hallituksen valmistelemista ja esittelemistä asioista voidaan päättää kaikissa valtuuston kokouksissa.

Liiton jäsenten ja alaosastojen on lähetettävä viimeistään kahta kuukautta ennen kokousta kirjallisesti hallitukselle asia, joka on tarkoitettu otettavaksi esiin valtuuston kokouksessa.

Liiton puheenjohtaja

13 §
Liitolla on puheenjohtaja, jonka valtuuston syyskokous valitsee. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen.

Puheenjohtaja voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmelle toimikaudelle.

Hallitus

14 §

Hallituksen muodostavat liiton puheenjohtaja ja neljä muuta varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen varsinaisen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Varajäsenet, joista vähintään yksi on valittava ruotsinkielisen alaosaston piiristä, ellei valtuusto toisin päätä, valitaan vuosittain. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen.

Hallituksen jäsen voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmelle toimikaudelle.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa. Hallitus on vastuussa toiminnastaan valtuustolle.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä.

Hallitus ottaa ja vapauttaa henkilöt perustamiinsa toimiin.

Hallitus voi tarvittaessa kutsua koolle alaosastojen edustajista tai muista liiton jäsenistä koostuvan neuvoa-antavan kokouksen sekä perustaa toimikuntia ja työryhmiä.

Nimen kirjoittaminen
15 §
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja yksin. Hallitus voi myös erikseen tarpeen mukaan antaa henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden nimeämälleen henkilölle.

Yleisiä säännöksiä

16 §
Valtuuston kokouksista ja hallituksen kokouksista on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa aikaisemmin kirjallisella kutsulla. Milloin on kysymyksessä erityisen kiireellinen ja tärkeä asia, on hallituksen kokouksen kutsuaika kolme päivää.

17 §
Valtuuston kokouksista ja hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on asianmukaisesti tarkastettava ja säilytettävä.

Päätökset kokouksista tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä mikäli näissä säännöissä ei toisin mainita. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

18 §
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajalle maaliskuun ja tilintarkastuskertomus hallitukselle huhtikuun loppuun mennessä.

19 §
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä valtuuston kokouksessa 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä. Muutokset on sitä ennen käsiteltävä hallituksessa.

20 §
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä valtuuston kokouksessa 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa on jäljelle jääneet varat käytettävä liiton tarkoitusperien mukaisesti viimeisen valtuuston kokouksen päättämällä tavalla.

Säännöt on hyväksytty valtuuston syyskokouksessa 20. – 21.11.2013. Oikeusministeriö on ne hyväksynyt merkittäväksi yhdistysrekisteriin 2.10.2014.