Toimintakertomus 2011

Yleistä

Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä.

Seuraavassa rajaudutaan AKI-yhteisön työnjaon mukaisesti perusliitolle kuuluviin asioihin, ja muiden ammattijärjestön tehtäviin kuuluvien asioiden katsotaan tulevan käsitellyiksi AKIn toimintasuunnitelmassa edellä.

1. Jäsenet

Suunnitelma

Valmistuvien kanttoreiden saamiseksi liiton varsinaisiksi jäseniksi aikaisempaa suuremmalta osin pyritään yhteistyöhön hiippakuntien ja kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Jäseneksi liittymistä kotisivujen kautta selkiytetään.

Varmistetaan jäsenmäärän kehittyminen edelleen suotuisasti huomioimalla liiton toiminnassa myös motivointi jäsenyyden jatkuvaan ylläpitoon.

Toiminta

Varsinaisten jäsenten määrä notkahti, kun eläkkeelle siirtyvien määrä on suurempi kuin uusien jäsenten.

Kotisivuja ja jäsenrekisteriä uudistettiin siten, että jäsenet voivat ilmoittaa muuttuneet tietonsa itse kotisivujen kautta suoraan jäsenrekisteriin.

Arviointi

Jäsenmäärän säilyttämiseksi yhtenä keinona on jäsenhankintakampanja yhdessä Pappisliiton kanssa. Uusien jäsenten hankinta edellyttää aktiivisia toimia AKIn toimiston lisäksi myös alaosastoilta ja jäseniltä työpaikoilla.

2. Opiskelijatoiminta

Suunnitelma

Opiskelija-asiamies vierailee oppilaitoksissa säännöllisesti tiedottamassa liiton ja työelämän asioista sekä rekrytoimassa uusia opiskelijoita liiton jäseniksi. Rekrytoinnissa apuna on opiskelijatoiminnan oma esite, joka sisältää perustietoja liitosta sekä jäseneksiliittymislomakkeen. Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux-lehdessä.

Kunkin oppilaitoksen opiskelijaedustajista koostuva opiskelijatoimikunta ideoi ja toteuttaa yhdessä opiskelija-asiamiehen kanssa toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa ammattiin valmistavissa kirkkomusiikin oppilaitoksissa.

Liiton kotisivuilla olevien opiskelijoiden omien sivujen uudistustyötä jatketaan. Viestintää opiskelijoiden ja liiton välillä pyritään kehittämään.

Toiminta

Opiskelija-asiamies tai hänen sijaisensa vieraili perinteisin aihein kaikissa oppilaitoksissa sekä kevät- että syyslukukaudella. Myös muut perinteiset toimintamuodot olivat käytössä. Uutena tulivat mukaan osallistuminen Kirkon päivään Oulun hiippakunnassa ja illallisen tarjoaminen Sibelius-Akatemian opiskelijoille Järvenpäässä pidettävän teologisten aineiden oppijakson aikana.

Opiskelijatoimikunta kokoontui vuoden aikana kolmeen kokoukseen ja teki vierailun kirkolliskokouksen syysistuntoon. 

Arviointi

Oppilaitosvierailut sekä yhteistyö oppilaitosten henkilökunnan kanssa sujuivat hyvin ja oppilaitosvierailujen yhteydessä saatiin rekrytoitua hyvin uusia jäseniä. Tapahtumat, joissa opiskelijat ovat joka tapauksessa paikalla, mm. Kirkon päivä ja erilliset periodijaksot, ovat hyviä tilaisuuksia tavoittaa opiskelijoita.

Opiskelijatoimikunnan jäsenet osallistuivat kokouksiin ja muuhun toimintaan aktiivisesti. Varajäsenten rekrytointi opiskelijatoimikuntaan osoittautui toimintavuonna haasteelliseksi Oulussa ja Tampereella.

3. Kanttorikoulutus

Suunnitelma

Liitto tukee kirkkomusiikin koulutuksen säilymistä korkeatasoisena ja itsenäisenä. Liiton hallitus osallistuu keskusteluun ja valmistelee tarvittaessa lausuntoja ja kannanottoja koskien muun muassa yliopistotasoisen kanttorikoulutuksen säilymistä nykylaajuudessaan.

Liitto osallistuu kirkkomusiikin koulutusfoorumiin, jossa kirkon koulutuskeskuksen, hiippakuntien, Sibelius-Akatemian ja ammattikorkeakoulujen kouluttajat kohtaavat. Liiton näkökulmana ovat sekä seurakuntatyön tarpeet että kanttorin viran asema.

Jatketaan yhteydenpitoa kirkkomusiikin oppilaitosten opettajakunnan kanssa henkilökohtaisten tapaamisten muodossa.

Toiminta

Liitto muistutti opiskelijatoimikunnan tekemän selvityksen pohjalta kanttorikoulutustoimikuntaa, hiippakuntakanttoreita ja oppilaitoksia kielitaitovaatimusten vaikutuksista opiskelijarekrytointiin ja ulkomaisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin.

Valtuutetut saivat professori Jorma Hannikaiselta informaatiota kirkkomusiikin jatkotutkintojen tilanteesta Sibelius-Akatemiassa ja kouluttaja Lasse Erkkilältä Kirkon koulutuskeskuksen tarjoaman kanttorien täydennyskoulutuksen uudistamisesta.

Kirkkomusiikin ylimmän koulutuksen tilanne parani, kun Sibelius-Akatemiaan perustettiin määräaikainen taiteellinen professuuri Kirkon keskusrahaston lahjoitusvaroin.

Arviointi

Kirkkomusiikkitahojen yhteinen vaikuttamistoiminta osoittautui tulokselliseksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkitoiminnan turvaamisessa.

4. Uusien kanttoreiden rekrytointi

Suunnitelma

Liiton, alaosastojen ja jäsenten kautta välitetään innostavaa ja asiallista kuvaa kanttorin ammatista.

Toiminta

Liiton viestintäkanavissa ja neuvottelukokouksissa annettiin mahdollisuus informoida kirkkohallituksen ja musiikkioppilaitosten yhteistyöhankkeesta Urku auki, jonka tarkoitus on lisätä lasten ja nuorten urkuopetusta. Liitto tarjosi työvoimaa kirkon rekrytointihankkeisiin.

Arviointi

Liiton rekrytointityö on tärkeä signaali niin jäsenistölle kuin tuleville kanttoreillekin, jotta kirkkomusiikkiopintoihin saadaan runsaasti hyviä hakijoita.

5. Kanttorin työ ja identiteetti

Suunnitelma

Liiton kannanotoissa tuodaan esille kanttorin viran ja tehtävien keskeinen rooli suomalaisessa kirkollisessa perinteessä ja seurakuntien jumalanpalveluselämässä.

Liitto pitää esillä sitä, että korkeatasoisen suomalaisen kirkkomusiikin elinehto on riittävä määrä laajaa yliopistotutkintoa edellyttäviä kanttorin virkoja sekä kirkkomusiikin korkeimman tieteellisen opetuksen riittävä resursointi.

Informoidaan jäsenistöä liiton ohjeistuksesta "Kanttorin tehtävät ja tehtävien vaativuus".

Liitto pyrkii edistämään kanttorien urakehitysmahdollisuuksia sekä taiteellisissa että hallinnollisissa tehtävissä.

Ansioituneelle ja edustavalle jäsenelle myönnetään Vuoden kanttori –palkinto.

Toiminta

Kesän neuvottelukokouksissa esiteltiin Kanttorin tehtävät ja tehtävien vaativuus –ohjeistusta.

Vuoden Kanttori –palkinnon saajaksi hallitus valitsi Kuopion Kallaveden seurakunnan kanttorin Seppo Kirkisen.

Arviointi

Liiton ohjeistus on osoittautunut käyttökelposeksi mm. johtavan kanttorin tehtävien vakiinnuttamisessa ja palkkauksen määrittelemisessä asianmukaiselle tasolle.

Vuoden kanttori –palkinto vaikuttaa edelleen olevan kanttorien keskuudessa arvostettu tun­nustus, joten sen myöntämistä kannattaa jatkaa.

Sibelius-Akatemian lahjoitusprofessuuri on konkreettinen edistysaskel kirkkomusiikin asemalle kirkossa.

6. Ammattikunnan keskinäisen yhteyden edistäminen

Suunnitelma

Liitto järjestää jäsenistön neuvottelukokouksen Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien ja Lahden kansainvälisen urkuviikon yhteydessä sekä osallistuu toista kertaa myös Pori Organ –festivaalin kanttoritapaamiseen. Kartoitetaan mahdolliset muut tapahtumat, joihin osallistuu merkittävässä määrin jäsenkuntaa. Liitto tukee kirkkomusiikkitapahtumien ilmoittelua, ehdottaa kanttoritapaamisten järjestämistä tapahtumien yhteyteen ja on mukana tapaamisissa.

Käynnistetään seuraavien Kanttoripäivien valmistelut yhteistyössä Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikön kanssa liiton ja kirkkohallituksen solmiman sopimuksen pohjalta.

Alaosastoja muistutetaan toiminta-avustuksesta ja informoidaan muistakin ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista muun muassa sähköpostitse.

Tuetaan eläkeläisjäseniä eläkeläistoiminnan käynnistämisessä.

Toiminta

Kanttoripäivien valmistelu alkoi entisenkaltaisella laajalla kokoonpanolla.

Liiton jäsenistön neuvottelukokoukset järjestettiin Pori Organ Festivalin, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien ja Lahden kansainvälisen urkuviikon yhteydessä. Aiheena oli liiton uusi ohjeistus ”Kanttorin tehtävät ja tehtävien vaativuus”.

Osallistuttiin Nordisk Facklig Konferensiin, joka järjestettiin Islannissa. Osallistujia oli kaikkien pohjoismaisten kirkkomuusikoiden liittojen johdosta.

Eläkeläistoiminnan valmistelu aloitettiin yhteydenotolla eläkeläisjäseniksi siirtyneisiin liiton aktiiveihin.

Arviointi

Kanttoripäivien valmistelua haittaa tiettyjen järjestäjätahojen jatkuva henkilöresurssipula.

Pori Organ Festivalin kanttoritapaamiseen osallistujamäärä romahti, minkä luultavasti aiheutti se, että kyseisenä iltana ei ollut urkukonserttia vaan jazz-konsertti.

7. Kirkkomusiikki ja musiikkipolitiikka

Suunnitelma

Nordiska kyrkomusikrådetin jäsenenä osallistutaan vuonna 2012 Reykjavikissa järjestettävän Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin valmisteluihin ja koordinoidaan suomalaisen ohjelman valmistelua sekä matkajärjestelyjä.

Liitto on mukana järjestämässä Kirkon musiikkijuhlia, jotka pidetään vuonna 2012. Juhlien valmisteluissa liitto painottaa kuorojen ja musiikkiryhmien monipuolista huomioon ottamista, erityisesti panostamista lapsiin ja nuoriin.

Liitto osallistuu Suomen Musiikkineuvoston jäsenenä Suomalaisen musiikin päivän valmisteluun ja toteutukseen sekä huolehtii sitä koskevasta tiedotuksesta ja ohjeistuksesta omalle jäsenistölleen.

Osallistutaan Kirkkomusiikki-lehden ja Kotimaa-lehden yhteistyön edistämiseen. Kirkkomusiikki-lehteä markkinoidaan Cruxissa ja valmistuville kanttoreille lähetettävässä onnittelukirjeessä.

Toiminta

Nordiska kyrkomusikrådet kokoontui Osloon valmistelemaan symposiumin ohjelmaa.

Kirkon musiikkijuhlien valmistelut jatkuivat ja tiedotus käynnistyi mm. Crux-lehdessä.

Suomalaisen musiikin päivän keskiössä oli Helsingin uusi musiikkitalo

Kirkkomusiikki-lehden ja Kotimaa-lehden yhteistyöhanke. Kirkkomusiikki-lehti jaettiin kaikille Kotimaan tilaajille.

Arviointi

Islannin symposiumin valmistelut etenevät aikataulussa. Ilmoittautumisten järjestelyt ovat olleet yleisestä käytännöstä poikkeavat, mikä on saattanut aiheuttaa sen, että jotkut ennakkoon ilmoittautuneet eivät ole vahvistaneet ilmoittautumisiaan.

Liiton symposiumiin järjestämä opintomatka täyttyi nopeasti.

Kirkkomusiikki-lehden ja Kotimaan yhteistyöhanke onnistui hyvin. Uusia tilaajiakin saatiin. Vastaava hanke kannattanee toteuttaa toisenkin kerran kokemuksista oppia ottaen.