Yleistä
Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä.
Seuraavassa rajaudutaan AKI-yhteisön työnjaon mukaisesti perusliitolle kuuluviin asioihin, ja muiden ammattijärjestön tehtäviin kuuluvien asioiden katsotaan tulevan käsitellyiksi AKIn toimintasuunnitelmassa edellä.
1. Jäsenet
Suunnitelma
Valmistuvien kanttoreiden saamiseksi liiton varsinaisiksi jäseniksi aikaisempaa suuremmalta osin pyritään yhteistyöhön hiippakuntien ja kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Varmistetaan jäsenmäärän kehittyminen edelleen suotuisasti huomioimalla liiton toiminnassa myös motivointi jäsenyyden jatkuvaan ylläpitoon.
Toiminta
Yhteistyötä hiippakuntien ja kirkon koulutuskeskuksen kanssa kehitettiin vuosittaisten kirkkomusiikin tapahtumien ja AKIn koulutus- ja työvoimapoliittisen toimikunnan työskentelyn yhteydessä.
Pappisliiton kanssa toteutettiin jäsenhankintakampanja vuoden vaihteessa. Kampanja-aikana jäseneksi liittyneitä oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aikaisemmin ja vuotta myöhemmin.
Liiton jäsenpalveluita tehostettiin osana AKIn toimintaa.
Arviointi
Jäsenmäärä kehittyi suotuisasti. Siitä huolimatta jatkuvasti on huolehdittava liiton ja sen työn tulosten näkyvyydestä jäsenistölle, opiskelijajäsenistä alkaen.
2. Opiskelijatoiminta
Suunnitelma
Opiskelija-asiamies vierailee oppilaitoksissa säännöllisesti tiedottamassa liiton ja työelämän asioista sekä rekrytoimassa uusia opiskelijoita liiton jäseniksi. Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux –lehdessä.
Kunkin oppilaitoksen opiskelijaedustajista koostuva opiskelijatoimikunta ideoi ja toteuttaa yhdessä opiskelija-asiamiehen kanssa toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa ammattiin valmistavissa kirkkomusiikin oppilaitoksissa.
Liiton kotisivuilla olevien opiskelijoiden omien sivujen uudistustyötä jatketaan. Laaditaan liiton opiskelijatoiminnalle oma esite, jossa on opiskelijan tarvitsemat perustiedot liitosta sekä jäseneksiliittymislomake.
Toiminta
Keväällä opiskelija-asiamies vieraili Kuopiossa, Helsingissä ja Oulussa pitäen tietoiskut kesätöistä ja kanttorin viranhausta sekä lisäksi uusien opiskelijoiden infon Kuopiossa. Opiskelija-asiamies tarjosi myös lounaskahvit Sibelius-Akatemian kuoronjohdon periodiopiskelijoille. Syksyllä opiskelija-asiamies vieraili Helsingissä ja vs. opiskelija-asiamies Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Tilaisuudet olivat uusien opiskelijoiden infotilaisuuksia. Lisäksi vs. opiskelija-asiamies kävi puhumassa Helsingissä opiskelijoille kanttorien uusista kelpoisuusvaatimuksista. Liitto oli toimikunnan jäsenten avustuksella esillä myös oppilaitosten opiskelijoiden pikkujouluissa.
Opiskelijatoimikunnan kokoonpanossa oli vuoden aikaan paljon vaihtuvuutta, mutta syksyllä tilanne vakiintui. Toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Crux-lehdessä opiskelijoiden näkökulmaa pidettiin esillä opiskelijavinkkelien ja muiden opiskelija-aiheisten artikkelien avulla.
Opiskelija-asiamies piti työssään yhteyttä myös kirkkoon ja oppilaitoksiin myös erilaisten työryhmien ja tapahtumien kautta. Valtakunnallisilla Kanttoripäivillä järjestettiin ensimmäistä kertaa myös opiskelijatilaisuus, jossa opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tavata toisiaan ja opiskelija-asiamiestä.
Opiskelijatoiminnan esite saatiin valmiiksi. Lisäksi opiskelijatoiminnalle teetettiin oma julisteensa, joka on esillä jokaisessa oppilaitoksessa opiskelijatoiminnan esitteiden yhteydessä. Opiskelijatoiminnan kotisivujen uudistustyö saatiin päätökseen, ja ajankohtaisten tietojen päivityksestä huolehdittiin.
Arviointi
Oppilaitosvierailut sekä yhteistyö oppilaitosten henkilökunnan kanssa sujuivat hyvin ja oppilaitosvierailujen yhteydessä saatiin rekrytoitua hyvin uusia jäseniä. Tapahtumat, joissa opiskelijat ovat joka tapauksessa paikalla (mm. pikkujoulut) sekä uusien opiskelijoiden infotilaisuudet heti opintojen alettua ovat hyviä tilaisuuksia tavoittaa opiskelijoita.
Opiskelijatoimikunnan jäsenet osallistuivat kokouksiin ja muuhun toimintaan aktiivisesti.
Esite ja sen pohjalta tehty juliste lisäävät osaltaan liiton näkyvyyttä oppilaitoksissa.
3. Kanttorikoulutus
Suunnitelma
Liitto tukee kirkkomusiikin koulutuksen säilymistä korkeatasoisena ja itsenäisenä. Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että kanttorien pätevyysvaatimuksista jatkossakin päättää piispainkokous, jolle kuuluu kirkon opin valvonta. Liiton hallitus osallistuu keskusteluun ja valmistelee tarvittaessa lausuntoja ja kannanottoja koskien muun muassa kanttorin virkojen pätevyysvaatimusten muutoksia.
Liitto osallistuu kirkkomusiikin koulutusfoorumiin, jossa kirkon koulutuskeskuksen, hiippakuntien, Sibelius-Akatemian ja ammattikorkeakoulujen kouluttajat kohtaavat. Liiton näkökulmana ovat sekä seurakuntatyön tarpeet että kanttorin viran asema.
Jatketaan yhteydenpitoa kirkkomusiikin oppilaitosten opettajakunnan kanssa.
Toiminta
Liitto osallistui keskustelutilaisuuteen kirkkomusiikin koulutuksen tulevaisuudesta Sibelius-Akatemiassa ja erityisesti Kuopion yksikössä. Keskustelun käynnistäjä oli Sibelius-Akatemian rehtorin muistio kirkkomusiikin koulutukseen kohdistettavista säästötoimenpiteistä
Kirkkomusiikin koulutusfoorumissa liitto esitteli jäsenkyselyn tuloksia kanttoreiden koulutustarpeista sekä liiton toimenpiteitä uusien kanttoreiden rekrytoinnin edistämiseksi.
Oppilaitosten opettajia kutsuttiin yhteiseen tapaamiseen, joka kuitenkin peruuntui osallistujien esteiden vuoksi.
Arviointi
Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kohtaloa käsittelevän keskustelutilaisuuden tuloksena uusista säästötoimenpiteistä luovuttiin toistaiseksi. Ilahduttavaa oli kirkon johdon keskustelun yhteydessä osoittama tuki kirkkomusiikin ylipistokoulutukselle.
Kirkkomusiikin opettajakuntaa on osoittautunut mahdottomaksi saada koottua yhteiseen tapaamiseen liiton kanssa. Uusia yhteydenpitomuotoja on pohdittava.
4. Uusien kanttoreiden rekrytointi
Suunnitelma
Liiton, alaosastojen ja jäsenten kautta välitetään innostavaa ja asiallista kuvaa kanttorin ammatista.
Toiminta
Uusista kanttoreista huolehtiminen, mm. rekrytointi oli aiheena liiton jäsentilaisuuksissa Lohtajalla, Lahdessa ja Porissa. Liitto osallistui kirkon rekrytointiesitteiden jakeluun.
Arviointi
Liiton rekrytointityö on tärkeä signaali niin jäsenistölle kuin tuleville kanttoreillekin.
5. Kanttorin työ ja identiteetti
Suunnitelma
Liiton kannanotoissa tuodaan esille kanttorin viran ja tehtävien keskeinen rooli suomalaisessa kirkollisessa perinteessä ja seurakuntien jumalanpalveluselämässä.
Liitto pitää esillä sitä, että korkeatasoisen suomalaisen kirkkomusiikin elinehto on riittävä määrä laajaa yliopistotutkintoa edellyttäviä kanttorin virkoja, joiden tehtäviin kuuluu kirkkomusiikin kehittäminen ja edistäminen. Tehdään selvitys eritasoisten ja erityyppisten kanttorin virkojen tehtäväkuvista ja tarvittaessa annetaan asiasta myöhemmin liiton suositus.
Liitto pyrkii edistämään kanttorien urakehitysmahdollisuuksia sekä taiteellisissa että hallinnollisissa tehtävissä. Kanttoripäivien johtamistyöpajan kokemusten perusteella tuetaan työalajohtajina toimivia kanttoreita ja informoidaan siitä kiinnostuneita.
Ansioituneelle ja edustavalle jäsenelle myönnetään Vuoden kanttori –palkinto.
Toiminta
Puheenjohtaja selosti liiton kantaa diakonaattiuudistukseen kirkkohallituksen järjestämässä kuulemistilaisuudessa.
Hallituksen asettama työryhmä laati jäsenille ohjeistuksen ”Kanttorin tehtävät ja tehtävien vaativuus”. Ohjeistuksen tarkoituksena on antaa jäsenille valmiuksia osallistua työnkuvaansa ja tehtävien vaativuuden arviointia koskevaan valmisteluun työpaikoillaan sekä valmiuksia selostaa omaan ammattiinsa liittyviä asioita seurakunnan päättäjille. Ohjeistus julkaistiin liiton kotisivuilla ja siitä uutisoitiin Crux-lehdessä.
Kanttoripäivien johtamistyöpajan sisältö esiteltiin Crux-lehdessä. Johtaminen otettiin huomioon myös liiton ohjeistuksessa ”Kanttorin tehtävät ja tehtävien vaativuus”.
Vuoden Kanttori –palkinnon saajaksi hallitus valitsi Hämeenlinnan seurakunnan kanttorin Matti Oikarisen
Juhlakirjan ja urkumatrikkelin markkinointia suunnattiin suoraan kirkkoherroille, ja tilauksia saatiin huomattava määrä.
Arviointi
Kirkkomusiikin hallinnollisissa tehtävissä tapahtui kirkossa merkittävää edistystä, kun sekä Lapuan että Espoon hiippakunnat saivat kokoaikaisen hiippakuntasihteerin jumalanpalvelus- ja musiikkitehtäviin.
Vuoden kanttori –palkinto vaikuttaa edelleen olevan kanttorien keskuudessa arvostettu tunnustus, joten sen myöntämistä kannattaa jatkaa.
6. Ammattikunnan keskinäisen yhteyden edistäminen
Suunnitelma
Liitto järjestää jäsenistön neuvottelukokouksen Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien ja Lahden kansainvälisen urkuviikon yhteydessä. Teemaksi valitaan ajankohtainen ammatillinen kysymys.
Liitto osallistuu Turussa helmikuussa järjestettävien Valtakunnallisten kanttoripäivien järjestelyihin ottaen huomioon musiikillisen tason lisäksi erityisesti palvelussuhdeasiat. Crux on Kanttoripäivien tiedotuksen pääkanava.
Liiton uusia kotisivuja kehitetään osana AKI-sivustoa panostaen ammatilliseen, identiteettiin liittyvään ja yhteydenpitoa edistävään materiaaliin.
Alaosastojen avustusjärjestelmä uudistetaan. Alaosastoja informoidaan ajankohtaisista ay-asioista muun muassa sähköpostitse.
Osallistutaan pohjoismaiseen ammattiliittotapaamiseen Nordisk Facklig Konferensiin Tanskassa kesäkuussa sekä syyskuussa Stavangerissa järjestettävän pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin järjestelyihin Pohjoismaisen kirkkomusiikkineuvoston puitteissa.
Toiminta
Kanttoripäivillä liiton vastuulla oli kaksi osiota: työaikakokeiluja koskeva tilaisuus ja johtamista käsittelevä työpaja. Liitto myös kustansi kaikille osallistujille sytyttimet, joita käytettiin kynttiläkulkueessa.
Muutamat alaosastot käyttivät jo mahdollisuutta uuteen liiton tukeen. Alaosastoja informoitiin yhdistyslain muutoksesta ja muista ajankohtaisista asioista sähköpostitse.
Puheenjohtaja osallistui Pohjois-Pohjanmaan kanttori-urkuriyhdistyksen 60-vuotisjuhliin.
Liiton jäsenistön neuvottelukokoukset järjestettiin Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien ja Lahden kansainvälisen urkuviikon yhteydessä. Lahden urkuviikon kanssa yhteistyötä tehostettiin, ja kanttorit saivat alennuksia niin konserttilipuista kuin majoituksestakin. Vuoden Kanttori –palkinto jaettiin urkuviikon kokouksen jälkeen järjestetyssä iltatilaisuudessa.
Liitto oli ensimmäistä kertaa mukana myös Pori Organ Festivalilla. Sen kanssa päätettiin jatkaa yhteistyötä myös seuraavana vuonna.
Nordisk Facklig Konferens järjestettiin Valamon luostarissa ja Joensuussa. Osallistujia oli kaikkien pohjoismaisten kirkkomuusikoiden liittojen johdosta. Ohjelmassa oli mm. tutustumista ortodoksiseen kirkkomusiikin opetukseen ja Valamon luostarin historiaan.
Arviointi
Osallistujia kanttoripäivillä oli jälleen ennätysmäärä, 470 kanttoria. Päivien järjestelyissä liiton roolissa oli jo nähtävissä vahvistumista Kirkkohallituksen kanssa solmitun sopimuksen pohjalta.
Yhteistyön tehostaminen Lahden urkuviikon kanssa näkyi runsaampana osallistujamääränä itse neuvottelukokoukseen, mutta iltatilaisuuteen osallistui kokouksessa olleista vain murto-osa. Pori Organ Festivalin kanttoritapaamiseen osallistui kolmisenkymmentä kanttoria, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena.
Eläkeläistoiminta ei vielä käynnistynyt.
Pohjoismaisten liittojen edustajat olivat erittäin tyytyväisiä Nordisk Facklig Konferensin kokouspaikkaan ja ohjelmaan. Kokemusten vaihto koulutus- ja palkkausasioissa osoittautui jälleen arvokkaaksi. Kokous oli esillä Joensuun seudun pääsanomalehdessä sekä Yleisradion alueellisissa uutisissa.
7. Kirkkomusiikki ja musiikkipolitiikka
Suunnitelma
Nordiska kyrkomusikrådetin jäsenenä osallistutaan seuraavan Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin järjestelyjen käynnistämiseen.
Liitto on mukana järjestämässä Kirkon musiikkijuhlia, jotka pidetään vuonna 2012. Juhlien valmisteluissa liitto painottaa kuorojen ja musiikkiryhmien monipuolista huomioon ottamista, erityisesti panostamista lapsiin ja nuoriin.
Liitto osallistuu Suomen Musiikkineuvoston jäsenenä Suomalaisen musiikin päivän valmisteluun ja toteutukseen sekä huolehtii sitä koskevasta tiedotuksesta ja ohjeistuksesta omalle jäsenistölleen.
Kirkkomusiikki-lehteä markkinoidaan Cruxissa ja valmistuville kanttoreille lähetettävässä onnittelukirjeessä.
Toiminta
Nordiska kyrkomusikrådet kokoontui Islannissa, valmisteli ohjelmaa ja tutustui symposiumissa käytettäviin tiloihin.
Kirkon musiikkijuhlien valmistelut jatkuivat. Päätoimikunta ja Jyväskylän seurakunta neuvottelivat taloudellisten vastuiden jakamisesta.
Suomalaisen musiikin päivän siirtymisestä Sibeliuksen syntymäpäiväksi tiedotettiin Crux-lehdessä
Musiikkineuvosto valitsi vuoden 2009 Suomalaisen musiikin seminaarin päivän teemaksi kirkkomusiikin.
Arviointi
Pohjoismaisia liittoja huolestutti, vaikeuttaako Islannin taloudellinen kriisi symposiumin järjestelyjä. Islantilaiset ottivat järjestelyjä hoitamaan palkatun pääsihteerin ja kongressijärjestäjäyrityksen, ja järjestelyt etenevät lupaavasti.
Ongelmat Kirkon musiikkijuhlien taloudellisten vastuiden jaossa johtuvat tulkinnanvaraisuuksista ja puutteellisuuksista juhlia koskevassa taustatahojen sopimuksessa. Kaikki järjestäjätahot ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten ne eivät voi pyrkiä taloudellisiin tuottoihin juhlien avulla.
sivun alkuun
tulosta sivu